Torsti: Opetusministerin teot ristiriidassa – leikkaamisen ja tempoilun jälkeen tarvitsemme johdonmukaista koulutuspolitiikkaa

Ajankohtaista 13:08

Pilvi Torsti

Lasten osallistuminen Suomessa varhaiskasvatukseen eroaa verrokkimaista meidän tappioksi. Sivuun jäävät tutkimuksien valossa lapset, jotka hyötyisivät varhaiskasvatuksesta kaikkein eniten. Seurauksena ovat tarpeettoman isot erot oppimisvalmiuksissa, kun peruskoulu alkaa, toteaa kansanedustaja Pilvi Torsti.

Sdp:n kansanedustaja Pilvi Torstin mukaan valitettavaa on, että suomalaisen varhaiskasvatuksen peruslähtökohdat eli kaikkien lasten yhdenvertaisuus ja varhaiskasvatuksen laatu joutuivat leikkausten kohteeksi kolme vuotta sitten.

– Kokoaikaisen subjektiivisen varhaiskasvatuksen leikkaaminen esimerkiksi työttömien ja kotivanhempien lapsilta sekä ryhmäkokojen suurennus olivat megaheikennyksiä, Pilvi Torsti toteaa.

Torsti kommentoi opetusministeri Grahn-Laasosen jatkuvaa varhaiskasvatukseen liittyvää uudistusretoriikkaa.

– Opetusministerin tavoitteissa ja teoissa on iso ristiriita. Subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen poistui monilta niiltä lapsilta, joista opetusministeri nyt kertoo kantavansa huolta. Esimerkiksi monissa maahanmuuttajaperheissä vanhemmat ovat kotona ja sillä perusteella tämä hallitus on leikannut lasten varhaiskasvatusta ei suinkaan vahvistanut sitä, Torsti muistuttaa.

– Opetusministerin olisi syytä korjata nämä isot virheet ennen kuin hän voi puhua uusista tavoitteista. Muutoksien ongelmallisuutta kuvastaa se, että monet kaupungit, esimerkiksi Helsinki, eivät niitä hyväksyneet, vaan ovat omilla kustannuksillaan huolehtineet lasten tasa-arvosta ja ryhmäkoko-rajoista jo usean vuoden ajan. Seurauksena on lasten alueellinen eriarvoisuus maassa, joka on aina vannonut tasa-arvoisen koulutuksen nimiin, Torsti toteaa.

Sdp valmis tekemään perhevapaauudistuksen ja varhaiskasvatusuudistuksen

Torstin mukaan seuraavan hallituksen on syytä toteuttaa toisiaan tukevat perhevapaauudistus ja varhaiskasvatusuudistus. Tavoitteena on lisätä molempien vanhempien aikaa lapsen kanssa kotona, joustavuutta hoitovapaan käyttöaikaan ja lasten osallistumista ja tasa-arvoa varhaiskasvatuksessa.

– Sdp:n 2030-tulevaisuusohjelman valmistelussa olemme linjanneet näihin mallit, joita toivottavasti saamme viedä eteenpäin seuraavassa hallituksessa.

Torsti muistuttaa, että edellinen kaikkia lapsia koskenut parannus varhaiskasvatukseen tehtiin edellisellä hallituskaudella.

– Neljä vuotta sitten uudistimme varhaiskasvatusta ja oppivelvollisuutta, kun esiopetuksesta tuli velvoittavaa kaikille lapsille, toteaa Torsti.

Torstin mukaan myönteistä on, että varhaiskasvatuksen merkitys aletaan vähitellen Suomessa ymmärtää.

– Suomalainen varhaiskasvatus on ollut maailman tasolla huippua. Olemme olleet jopa radikaali edelläkävijä siinä, miten suhtaudumme lapsiin, lapsen kykyihin, ilmiöpohjaiseen oppimiseen. Mallimme yhdistää kasvatus ja hoito, ns. educare-malli, jossa jokainen tilanne on oppimistilanne, on todettu toimivaksi. Muutama vuosi sitten olimme maailman ykkösiä 50 maan vertailussa, jossa luotiin Starting well -indeksi, Torsti kertoo. Torsti on ollut Helsingin yliopiston dosenttina mukana kansainvälisessä varhaiskasvatustyössä useiden vuosien ajan.

Koulutuspolitiikkaan tutkimusperusteisuutta ja pitkäjänteisyyttä

Torsti kritisoi istuvan hallituksen koulutuspolitiikkaa perusteettomista leikkauksista ja tempoilusta. Leikkauksista puhutaan uudistuksina ja kokonaiskuvaa on vaikea hahmottaa. Tutkimustietoa ei tunnuta hyödyntävän.

– Alkukesästä ilmestyi kahden tutkijan kriittinen vertaisarvioitu analyysi hallituksen hajanaisesta koulutuspolitiikasta. Kysyttäessä kommenttia opetusministeri totesi, että ei ole artikkelia lukenut ja että kuulostaa oppositioretoriikalta, Torsti ihmettelee viitaten Tuukka Tomperin ja Tuomas Tervamäen artikkeliin.

Torsti muistuttaa, että tammikuussa talouspolitiikan arviointineuvosto syventyi raportissaan koulutuspolitiikkaan. Yksittäisenä suurimpana ongelman todettiin, että 15 prosenttia ikäluokasta jää pelkän perusasteen varaan. Keinoksi suositeltiin toisen asteen oppivelvollisuuden arviontia. Varhaiskasvatuksen osalta neuvosto pohti, ovatko hallituksen suunnitelmat tehokkaita lisäämään varhaiskasvatukseen osallistumista.

– Näitä suosituksia hallitus ei ole vienyt eteenpäin, Torsti toteaa.

– Suomalainen koulutus perustuu tutkimukseen. Se on meidän vahvuutemme. Tulevina vuosina keskeiseksi nousee tutkimuspohjainen arviointi tehtyjen muutoksien vaikutuksista ja pitkäjänteinen koulutus- ja sivistyspolitiikka tempoilun sijaan, Torsti linjaa.