Toimintaympäristö perusopetuksen rahoitusperusteeksi

Ajankohtaista 13:06

Selvityshenkilöt jättivät eilen opetusministeri Jukka Gustafssonille selvityksensä koulujen toimintaympäristön huomioimisesta perusopetuksen rahoituksessa. Selvityshenkilöt esittävät, että toimintaympäristö otettaisiin huomioon jakamalla merkittävä osuus valtionosuuksista perustuen niiden 30―54 -vuotiaiden kuntalaisten osuuteen, joilla ei ole peruskoulun jälkeen suoritettua tutkintoa.

Taustalla on hallituksen tavoite estää koulujen eriytyminen ja kytkeä perusopetuksen rahoitus koulujen toimintaympäristöön. Selvityshenkilöiden tehtävänä oli laatia taustaselvitys koulujen toimintaympäristön haasteellisuutta kuvaavista indikaattoreista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista perusopetuksen rahoituksessa.

Oppilaiden vanhempien ikäluokan koulutustaso selittää suurelta osin koulujen väliset erot oppimistuloksissa ja kertoo koulujen toimintaympäristössään kohtaamista haasteista. Toimintaympäristön huomioimisella rahoituksessa pyritään kasvussa olleiden koulujen välisten erojen kaventamiseen. Esimerkiksi lukutaidossa parhaimpien ja heikoimpien koulujen välinen ero keskimääräisessä lukutaidossa vastaa jo 2,5 vuoden oppimista.

–       Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus on aina ollut mahdollisuuksien tasa-arvo.

Koulujen väliset erot ovat kuitenkin 2000-luvulla kasvaneet voimakkaasti ja asiaan on syytä puuttua voimakkaasti. Jokaisella koululla täytyy olla aito mahdollisuus vastata oppilaiden tarpeisiin ja siksi myös perusopetuksen resurssien tulee riippua koulun toimintaympäristöstä, painottaa sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän sivistysvaliokuntavastaava Tuula Peltonen.

Sosialidemokraattinen sivistysvaliokuntaryhmä pitää myös tärkeänä, että ylisuuriin ryhmäkokoihin puututaan lainsäädännöllä. Ryhmäkokojen säätäminen lailla ikää ja opetuksen haasteellisuutta vastaavaksi tukisi oppilaiden oikeutta tasa-arvoiseen, laadukkaaseen koulutukseen joka puolella Suomea.