Timo Harakka: Suomi tarvitsee hallitun taloudellisen maahanmuuton ohjelman, Kanadan-mallin

Ajankohtaista 20:17

Työikäisten osuus väestöstä pienenee viisi prosenttiyksikköä 2020-luvun loppuun mennessä. Suomi tarvitsee hallitun taloudellisen maahanmuuton ohjelman, jollainen on Kanadassa. Näin linjasi kansanedustaja Timo Harakka, SDP:n eduskuntaryhmän valtiovarainvastaava puheessaan Nummenmäen sos. dem. yhdistyksen Elojuhlassa tiistaina Turussa.

”Kanadassa on vielä enemmän tarveharkintaa kuin Suomessa, mutta on luotu osaajien ohituskaistoja työluvan saamiseen. Kun edellytykset täyttyvät, Kanada toivottaa tervetulleeksi. Jotta Suomi voisi olla vaihtoehto, meidän täytyy panostaa osaajien houkutteluun ja luoda kunnon olosuhteet”, Harakka sanoi. 

Harakka esitti, että humanitaarinen ja taloudellinen maahanmuutto erotetaan selkeästi toisistaan. Taloudellisen maahanmuuton ohjelma kuuluu työministeriön vastuulle, ja se tarvitsee riittävät resurssit.

Tämänhetkisen hallituksen politiikka Harakka kummeksui.

”On täysin käsittämätöntä, että kun samaan aikaan hallituksesta kiljutaan saatavuusharkinnan romuttamista, ei kuitenkaan lyhennetä 3000 työntekijän kohtuutonta odotusaikaa yksinkertaisesti TE-toimistojen henkilökuntaa lisäämällä.”

Laki edellyttää, että työperäiset oleskeluluvat käsitellään neljässä kuukaudessa. Tällä hetkellä odotusaika venyy varsinkin Etelä-Suomessa yli vuoteen. Tästä aiheutuu merkittäviä taloudellisia tappioita. 

Ilman valtiovallan haluttomuuttakin Suomen on vaikea kilpailla osaajista ilmaston, syrjäisyyden ja kielen takia. Suomen merkittävin houkutin on luottamusyhteiskunta, joka on turvallinen ja toimiva. Realistinen tavoite on houkutella lisää ammattiväkeä Venäjältä, Harakka arvioi. 

Kanadan-mallia tarvittaisiin myös ulkomaisten opiskelijoiden kiinnittämisessä maahan, sillä Suomi haaskaa Suomessa valmistuneiden opiskelijoiden työpanoksen. CIMO:n tilaston mukaan korkeakoulututkintojen suorittaneista useampi lähti vuoden sisällä maasta kuin työllistyi. 

”Jos valmistuneiden ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä tuplaantuisi, ja samoin heidän työllisyysasteensa, saisimme työelämään joka vuosi neljä tuhatta parasta uutta osaajaa nykyistä enemmän. Jo Suomessa olevia, Suomeen sopeutuneita, arkipäivän kielitason hallitsevaa. Tämän on oltava seuraavan hallituksen tavoite, hallitun taloudellisen maahanmuuton ohjelman tulos.”