Tiivistelmä sos.dem. eduskuntaryhmän tekemistä lakialoitteista

Ajankohtaista 14:15

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän muutosesitykset vuoden 2010 talousarvioon vahvistavat valtion taloutta.

Talous vahvistuu nostamalla pääomaverotusta kahdella prosenttiyksiköllä 30 prosenttiin, Windfall-veron ja käännetyn alv:n käyttöönottamisella, ns. pörssiveron ilmoitusvelvollisuutta ja jäteveroa laajentamalla sekä pakkausverolla.
 
Työttömyyspäivärahaa korottamalla ja asumistukea tarkistamalla helpotetaan työttömäksi joutuneiden kansalaisten ja heidän perheidensä arkea.
 
Kunnallisverotuksen perusvähennyksen korottamista 1 480 eurosta 3 000 euroon vuoden 2010 alusta lähtien keventää pienituloisten – kuten työttömien ja pienituloisten eläkeläisten – verotusta ja on sosiaalisesti oikeudenmukaista.
 
ALLA LYHYESTI KAIKKIEN ALOITTEIDEN ESITTELY:

1. PÄÄOMAVEROKANNAN KOROTUS 2 % :LLA
(LA 108/2009 vp, Laki tuloverolain 124 §:n muuttamisesta)

· Ansiotuloihin kohdistuu progressiivinen verotus, joka tulojen noustessa nousee korkeimmillaan jopa yli 50 prosentin.
· Pääomatuloihin sovelletaan niiden suuruudesta riippumatta taas yhtenäistä 28 prosentin verokantaa.
· Ansio- ja pääomatulojen verotuksen erilaisuus on johtanut siihen, että tuloja on mahdollisuuksien mukaan kannattanut verosuunnittelulla kanavoida pääomatuloiksi alhaisemman veroprosentin houkuttamana. Ansiotuloissa kun verotus kohoaa jo varsin kohtuullisilla keskituloilla yli pääomatulojen verokannan.
· Mainittu veroero on heikentänyt myös kuntien tulopohjaa, sillä useat pelkkiä pääomatuloja nauttivat käyttävät kuitenkin kuntien palveluita, vaikka eivät kunnille veroa maksakaan, toisin kuin ansiotuloveroa maksavat kuntalaiset.
· Pääomaverotuksen nostaminen kahdella prosenttiyksiköllä 30 prosenttiin ensi vuoden alusta alkaen tasaisi ansio- ja pääomatulojen välistä veroeroa ja tuottaisi valtiolle noin sata miljoonaa euroa nykyistä enemmän verotuloja.

2. WINDFALL-VERO

(LA 102/2009 vp, Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta ja kiinteistöverolain väliaikaisesta muuttamisesta )

· Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki valtiolle maksettavaksi tulevasta ennen vuotta 1998 perustetuille vesi- ja ydinvoimalaitoksille kohdistettavasta sähkövoimantuotantoverosta sekä voimalaitoskiinteistöverosta.
· Sähkövoimantuotantovero toteutettaisiin muuttamalla lakia sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta ja voimalaitoskiinteistöjen verotus toteutettaisiin muuttamalla kiinteistöverolakia.
· Veroilla kerättäisiin yhteiskunnalle osa siitä tietyille energiantuottajille kertyneestä ansiottomasta tulonnoususta, joka on aiheutunut sähkön hinnan kohoamisesta tasaisesti kaikilla tuotantosektoreilla, kun nyt verotettavaksi määrättävillä sektoreilla tuotantokustannukset ja päästökauppamaksut eivät ole aiheuttaneet vastaavia lisäkustannuksia. Näin ollen mainitut verot kohdistettaisiin ns. vanhaan ydin- ja vesivoimaan.
· Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan tammikuun alusta 2010 ja ne säädettäisiin olemaan voimassa määräaikaisesti vuoden 2012 loppuun asti. Määräaika perustuu Kioton ilmastosopimuksen ensimmäisen päästökauppajakson pituuteen.

3. TYÖTTÖMYYSPÄIV’RAHAN KOROTUS
( LA 103/2009 vp, Laki työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:n muuttamisesta)

* Korottamalla työttömyyspäivärahan tasoa ja tarkistamalla sen ohella asumistukea sekä pienituloisten verotusta saadaan nykyisin toimeentulotukea saavia kotitalouksia pois tuen piiristä. Näin myös siirretään kuntien sosiaalitoimen työpanosta hakemuskäsittelyistä kuntouttavaan ja ennalta ehkäisevään sosiaalityöhön.
* Työmarkkinatuen ja työttömän peruspäivärahan taso ilman lapsikorotuksia on keskimäärin 551 euroa kuukaudessa. Työttömien aseman parantamiseksi ehdotamme kahden euron suuruista korotusta työttömyyspäivärahaan. Tällöin tuki nousisi indeksikorotuksineen kuukausitasolla noin 594 euroon ja päivätasolla noin 27,6 euroon. Muun muassa toimeentulotukimenojen väheneminen kompensoisi työttömän peruspäivärahojen korotuksen kustannuksia.
* Työttömyyspäivärahan tasokorotuksiin tulee liittää riittävä määrä aktiivitoimenpiteitä, joilla pitkäaikaistyöttömiä voidaan auttaa työllistymään uudelleen.
* Lainmuutokseen liittyen olemme tehneet myös talousarvioaloitteen (TAA 95/2009 vp). Työttömyyspäivärahojen korottaminen aiheuttaisi arviolta noin 120 miljoonan euron lisäkustannukset.

 

4. Ns. PÖRSSIVERO (Ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen)

(LA 101/2009 vp, Laki varainsiirtoverolain 15 a §:n ja verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n muuttamisesta)

* Voimassa olevaan varainsiirtoveroon vaikuttaa moni seikka, kuten veropohja, verotaso ja niiden vaikutukset pörssin arvopaperivaihdantaan.
* Varainsiirtoveron veropohjaan kuuluvat ny­kyisin vain kotimaisten yhtiöiden osakkeet, ja nekin vain silloin, kun kaupan osapuolista ainakin toinen on Suomessa yleisesti verovelvollinen. Veropohjan laajuus vaikut­taa siihen, mikä osa pörssin vaihdosta tulisi veron piriin; iso osa kaupoista tapahtuu ul­komaisten omistajien kesken.
* Aloitteella esitetään säädettäväksi lakiin vaatimus arvopaperikaupan vuosi-ilmoituksen antamisesta, kun kaupan osallisena on Suomen verovelvollinen.
* Arvopapereista saatujen myyntivoittojen verotus perustuu arvopaperikauppoja välittävien välittäjien verottajalle antamiin vuosi-ilmoituksiin. Käytännössä verottajan tietoon tulee noin 1/3-osa pörssissä tehtyjen kauppojen kokonaisarvosta, koska valtaosa pörssin toimiluvan saaneista ulkomaisista etävälittäjistä ei anna vuosi-ilmoituksia.
* Suomalaisen välittäjän kautta tapahtuvat kaupat ja myyntivoitot/-tappiot ilmoitetaan välittäjän kautta suoraan kerran vuodessa verottajalle. Myös sijoittaja tekee samasta aineistosta tehdyn vuosi-ilmoituksen. tämä järjestelmä toimii moitteettomasti, kun on kyseessä suomalainen sijoittaja ja Suomessa toimiva välittäjä.
* Kun valtaosa etävälittäjistä ei toimita verottajalle tietoja välittämistään kaupoista, joista suomalaisille yksityishenkilöille syntyneiden, verottajan ulkopuolelle jääneiden myyntivoittojen laskennallinen määrä on vuonna 2005 ollut tutkimuksen mukaan noin 340 miljoonaa euroa, tätä myyntivoittojen määrää vastaava potentiaalinen veromenetys Suomen valtiolle on vuonna 2005 ollut noin 100 miljoonaa euroa. Tämän jälkeen volyymit ja myyntivoittojen määrä on kasvanut tuntuvasti ja veromenetyksen sen myötä.

 

5. LA JÄTEVERON LAAJENTAMISESTA

(LA 100/2009 vp, Laki jäteverolain 2 ja 4 §:n muuttamisesta )

* Jäteverolain kokonaisuudistus on ympäristöministeriön ja valtiovarainministeriön pitkäaikaisista suunnitelmista huolimatta viipynyt. Voimassa olevassa muodossaan jäteverolaki kohtelee erilaisia toimijoita eri tavalla.
* Elinkeinoelämän yhdyskuntajätehuolto on nykyjärjestelmässä yksittäisten kiinteistöjen vastuulla, jolloin on epäselvää, miten jätelain täytäntöönpanoa valvotaan liikehuoneistojen jätteiden osalta. Tällöin kuntien ja yksityisten kaatopaikkojen epätasa-arvoista kohtelua voidaan pitää jopa esteenä terveelle kilpailulle.
* Voimassa olevan jäteverolain mukaan veroa maksetaan jätteestä, joka toimitetaan kaatopaikalle, jota ylläpitää kunta tai joku muu taho kunnan lukuun, tai jota pidetään pääasiassa toisten tuottamien jätteiden sijoittamista varten. Tällöin myös yksityiset kaatopaikat, joita pidetään pääasiassa toisten tuottamien jätteiden sijoittamiseen, ovat veronalaisia jos niihin otetaan jätteet sellaisenaan.
* Sen sijaanjätteenkäsittelylaitokseen otetun jätteen alkuperäisen tuottajan jätehuoltovastuu ei ulotu laitoksessa syntyneeseen ns. omaan lajittelu- tai käsittelyjätteeseen, vaan laitoksen omistaja on samalla sekä jätteen tuottaja että sen haltija. Jos laitoksella on oma yksityinen kaatopaikka, johon ympäristöluvan perusteella voidaan sijoittaa prosessissa syntyviä loppujakeita, kysymyksessä ei ole jäteverolaissa tarkoitettu verollinen kaatopaikka.
* Tämä tarjoaa yksityisille jätteenkäsittelylaitoksille ympäristöä vaarantavan houkuttimen sijoittaa verovapaasti loppujakeensa omille kaatopaikoilleen, jolloin niitä ei käytetä esimerkiksi energiahyödyntämiseen. Tämä aiheuttaa myös kilpailun vääristymän kunnallisen ja yksityisen jätehuoltotoiminnan välillä erityisesti viimeisimmän jätelain (411/2007) muutoksen jälkeen.
* Säätämällä yksityisten kaatopaikkojen jätevero samalle tasolle, kuin kunnalliset maksavat, eli 30 euroa jätetonnilta, johtaisi verokohtelun yhdenmukaistamiseen.
* Muutoksella voitaisiin saada verotuloina vuonna 2010 yhteensä 135 miljoonaa euroa, kun valtakunnallisesti loppujakeeksi joutuva jätemäärä kasvaa noin 3-4 % vuodessa.

 

6. LA KUNNALLISVERON PERUSVÄHENNYKSEN NOSTO 3000 EUROON

(LA 105/2009 vp, Laki tuloverolain 106 §:n muuttamisesta)

* Tässä aloitteessa ehdotetaan kunnallisverotuksen perusvähennyksen korottamista 1 480 eurosta 3 000 euroon vuoden 2010 alusta lähtien.
* Kunnallisveron perusvähennyksen enimmäismäärä on tällä hetkellä 1 480 euroa, ja se tehdään muiden vähennysten jälkeen. Jos kunnallisverotuksessa verotettava tulo on muiden vähennysten jälkeen enemmän kuin 8 880 euroa, ei vähennystä myönnetä.
* Perusvähennyksen korottaminen 3 000 euroon nostaisi tulorajan 18 000 euroon. Perusvähennyksen kasvattaminen lisäisi vähennykseen oikeutettujen määrää. Ratkaisu keventäisi pienituloisten – kuten työttömien ja pienituloisten eläkeläisten – verotusta ja olisi sosiaalisesti oikeudenmukainen ratkaisu.
* Sosialidemokraatit esittävät parannuksia myös yleiseen ja eläkkeensaajien asumistukeen sekä työttömyysturvaan, mikä yhdessä perusvähennyksen tuntuvan nostamisen kanssa parantaisi pienituloisten henkilöiden asemaa selvästi.

 

7. LA KÄÄNNETTY ALV

(LA 98/2009 vp Laki arvonlisäverolain muuttamisesta)

* Aloitteella esitetään käyttöönotettavaksi käännetty arvonlisäverojärjestelmä. Sillä tarkoitetaan järjestelmää, jossa arvonlisäveron maksu on siirretty työsuoritukset tekevältä aliurakoitsijalta työsuorituksen vastaanottavalle pääurakoitsijalle toimialoilla, joille on luonteenomaista pitkät aliurakointiketjut, kuten rakentamisessa.
* Käännetty arvonlisävero on käytössä myös monissa EU-maissa. Käännetyllä arvonlisäverojärjestelmällä pyritään estämään tilanteet, joissa aliurakoitsijan maksamatta jääneet arvonlisäverot hyväksytään vähennyskelpoisiksi pääurakoitsijan arvonlisäverotuksessa.
* Toisena keskeisenä tavoitteena on ollut pienentää veronkierrosta johtuvia kilpailun vääristymiä markkinoilla.
* Verotilastojen perusteella rakennusala on yksi suurin verovelkoja synnyttävä toimiala. Lokakuun alussa 2008 toimialan verovelka oli 604 miljoonaa euroa. Määrä on kasvanut viime vuosina nopeasti ja edustaa merkittävää osaa koko yrityssektorin verovelasta. Suuri osa rakennusalan veroveloista kertyy alle kymmenen työntekijän yrityksistä.
* Verovelat keskittyvät rakennusalalla varsinaiseen talonrakentamiseen. Sen sijaan rakennusasennuksen ja -viimeistelyn toimialoilla verojäämiä ja laiminlyöntejä on esiintynyt selvästi harvemmin. Myös harmaasta taloudesta johtuvat ongelmat ovat kasautuneet varsinaisen talonrakentamisen toimialalle.
* Arviot käänteisen arvonlisäverojärjestelmän verotuotoista Suomessa vaihtelevat. Vuoden 2006 Verohallituksen työryhmän mukaan tuotto vaihtelee 130-12 miljoonan euron välillä. Työryhmän enemmistö katsoi, että uudistuksella voitaisiin kerätä veroja 130 miljoonaa euroa vuodessa enemmän kuin nykyjärjestelmällä.

 

8. LA PAKKAUSVEROSTA

(LA 99/2009 Vp, Laki pakkausverosta)

* Pakkausveron tarkoituksena on vähentää pakkausmateriaalin aiheuttamaa ympäristökuormitusta kannustamalla kuluttajia ja pakkausten valmistajia sekä maahantuojia suosimaan uudelleenkäytettäviä pakkauksia ja vähentämään pakkausmateriaalien käyttöä silloin, kun se on tuotteen säilyvyyden ja suojaamisen kannalta mahdollista.
* Veron kohteena ovat jätelain tuottajavastuun mukaisesti ammattimaiset tuotteiden pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahantuojat. Pakkausvero koskee siten kaikkien kuluttajapakkausten lisäksi ns. ryhmä- ja kuljetuspakkauksia.
* Ympäristösyiden lisäksi tätä edellyttää eri tuotteiden tasapuolinen kohtelu. Pakkausvero suosii materiaalitehokkaita ja uudelleenkäytettäviä pakkauksia, sillä se kannetaan vain ensimmäistä kertaa käyttöön otettavilta pakkauksilta.
* Veron määrä perustuu pakkausmateriaalin painoon ja verotaso määräytyy ympäristöperustein eri materiaalien suuntaa-antavan elinkaarianalyysin perusteella. Siten se kannustaa materiaalitehokkuuteen myös tuotteiden pakkauksia valmistettaessa.
* Pakkausveron ympäristönsuojelullisena päätavoitteena on kaikenlaisen pakkausjätteen määrän vähentäminen.
* Tanskan yli kymmenen vuoden ajan käytössä ollut juomapakkausten materiaalityyppiin perustuva vero sisältää 13 eri verotasoa. Suomessa järjestelmän uutuuden ja suoritetun elinkaaritutkimuksen rajallisuuden vuoksi olisi syytä aloittaa yksinkertaisemmasta järjestelmästä, jossa materiaalityypit on jaoteltu veroluokkiin sen mukaan, mitä materiaalia pääosa kustakin pakkauksesta on.
* Verotaso olisi kuitenkin veron käyttöönoton kielteisten vaikutusten minimoimiseksi syytä asettaa aluksi Tanskan nykytasoa huomattavasti alhaisemmalle tasolle. Siten, vaikka materiaalien välisissä verotasojen suhteissa on hyödynnetty Tanskan pitkää kokemusta ja materiaalityypeittäisiä elinkaarilaskelmia, otettaisiin uusi vero Suomessa kuitenkin käyttöön kokonaisuutena maltillisella tasolla.
* Veron tuotto on laskettu vuoden 2006 pakkausmäärillä ja lakialoitteen sisältämillä varsin maltillisilla verotasoilla. Huomioimatta pakkausmateriaalien määrän mahdollisia muutoksia viimeisimmän pakkaustilaston laatimisen jälkeen tai mahdollista veronkiertoa ja siitä aiheutuvia veromenetyksiä veron ensimmäisen vuoden tuotoksi voidaan vero käyttöön otettaessa arvioida yhteensä 134,5 miljoonaa euroa.