Terveydenhuollon vahvistaminen tervetullutta, yrittäjälääkärimalli ei

Ajankohtaista 16:03

YLE uutisoi tänään Lääkäriliiton ehdottavan nk. yrittäjälääkärimallia Norjan mallin mukaisesti Suomeen, jotta perusterveydenhuoltoa voitaisiin kehittää. Ajatus perusterveydenhuollon kehittämisestä on tärkeä. Se onnistuu kuitenkin parhaiten selkeiden, vahvojen julkisten palveluiden avulla. Yrittäjämalli sopii Suomeen huonosti, toteaa kansanedustaja, SDP:n terveyspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Hanna Tainio.

– Hyvä että Lääkäriliitto ollut aloitteellinen perusterveydenhuollon kehittämisessä. Yrittäjälääkärimalli ei kuitenkaan ole paras keino perusterveydenhuollon kehittämiseksi. Kun Norjassa on eriytetty perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu toisistaan – joista edellinen kunnilla ja jälkimmäinen valtiolla – tämä on tuonut mukanaan tarpeetonta rajaamista ja rajankäyntiä palvelujen käytössä, sekä kokonaiskustannusten kasvua. Lisäksi, suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän periaatteena on ollut moniammatillisuus ja se että monet peruspalvelut ovat saman katon alla (vaikkapa mielenterveyspalvelut). Näen kyseenalaisena, että yrittäjälääkärimalli sopii tähän erityisen hyvin, Tainio toteaa.

– Perusterveydenhuolto tulee rakentaa julkiselle pohjalle. Toimivassa, demokraattisessa, ja selkeässä mallissa vahvat peruskunnat järjestävät perusterveydenhuollon, ja rahoitus palveluille tulee yksikanavaisesti kuntien kautta; ei monikanavaisesti kuten nyt. Tällöin saamme vahvistettua ja selkeytettyä resursseja, joilla tuotetaan palveluita, ei vain terveyshallintoa. Myös henkilöstön asemaan ja hyviin käytäntöihin on syytä kiinnittää huomiota, jotta henkilöstö – lääkärit mukaan lukien – viihtyvät julkisella puolella. Tässä suhteessa odotan paljon Toimiva terveyskeskus – ohjelmalta, jota hallitus on lähtenyt toteuttamaan, Tainio kuvailee.

– Lääkäriliitto on kuitenkin oikeassa siinä että perusterveydenhuoltoa on vahvistettava nykyisestään. Muutoin esim. terveyserojen repeämistä ei saada pysäytettyä. Nyt puhetta terveyserojen kaventamisesta on piisannut vuosikymmeniä, mutta tuloksia ei näy. Päinvastoin, esimerkiksi Lääkärilehdessä julkaistun tuoreen tutkimuksen mukaan kuilu ylimmän ja alimman tuloryhmän välillä elinajanodotteessa on tuoreen tutkimuksen mukaan venynyt parissa vuosikymmenessä 35-vuotiailla miehillä 7,4 vuodesta 12,5 vuoteen ja naisilla 3,9 vuodesta 6,8 vuoteen. On tullut se hetki, kun pitää aikuisten oikeasti ruveta sanoista tekoihin eriarvoisuuden kasvun pysäyttämisessä, Tainio jatkaa.

– Samalla on huomattava, että terveyseroihin ja kansanterveyteen ei voida puuttua vain hoidolla, tai yleisemmin terveyspalveluiden rakennemallilla. Syrjäytymisen ehkäisy, ja terveyden edistäminen ovat keskiössä politiikassa, joka johtaa pienempiin terveyseroihin. Tässäkin suhteessa on tärkeää, että perusterveydenhuolto järjestetään vahvojen peruskuntien toimesta. Terveyserojen kaventaminen edellyttää kunnassa laajaa poikkihallinnollista työtä kaikilta hallinnonaloilta, Tainio lopettaa.