Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Teollisuuden toimintaedellytyksiä parannettava

Ajankohtaista 10:13

Kansanedustaja Jukka Kärnän mukaan yhteiskunnan keskeisten toimijoiden kriisitietoutta on lisättävä, jotta Suomen talouden uhat minimoidaan. Hänen mukaansa tässä työssä on keskeistä teollisuuden toimintaedellytysten kehittäminen.

– Yhdysvaltain subprime-kriistä vuonna 2008 alkanut talousmyllerrys jatkaa kulkuaan. Pahinta jälkeä on syntynyt Euroopassa, mikä näkyy eurojärjestelmän pitkään jatkuneena epävakautena. Vastuullisesti talouttaan hoitaneet valtiotkaan, kuten Suomi, eivät ole välttyneet taantumalta. Euroalueen merkittävin kansantalous Saksa varautuu myös pahimpaan.

– Euroalueen ulkopuolisetkin maat ovat vaikeuksissa. Iso-Britanniassa vallitsee pelko talouden luisumisesta syvään taantumaan. Yhdysvalloissa kamppaillaan ennätyksellisen budjettivajeen kanssa, ja nyt myös Kiinan talous yskii vakavasti. Vetoapua maailmantalouden kääntämiseksi nousuun ei ole lähiaikoina tiedossa mistään ilmansuunnasta, Kärnä muistuttaa.

Kärnä painottaa, että Suomen lähikuukausien talousnäkymät ovat huolestuttavia ja haasteet ennätyssuuria. Hän näkee tilanteen erityisen vaikeana, koska Suomi on täysin riippuvainen viennistä ja vientitulot supistuvat kovaa vauhtia.

– Vientitulomme nojaa teollisuuteen. Teollisuus on aina ollut hyvinvointimme selkäranka. Tämä tuki on alkanut murtua. Viimeisen kymmenen vuoden aikana teollisuuden rooli työllistäjänä on supistunut kovaa vauhtia. Vuonna 2001 teollisuustyöpaikkoja oli noin 500 000 ja nyt enää noin 360 000.

– Suomen talouslaivan karille ajo on estettävissä. Se edellyttää teollisuuden toimintakyvyn ja toimintaedellytysten voimakasta kehittämistä. Teollisuuden tuottavuuskehitys on ollut heikkoa. Tämä johtuu kyvyttömyydestä keksiä uusia tuotteita esimerkiksi edelleen rakennemuutoksessa kampailevassa metsäteollisuudessa. Yritysten pitää myös katsoa peiliin, sillä metsäteollisuudessa tuotekehitykseen ei ole lisätty varoja vuosikausiin. Metsäteollisuusyritykset ovat sijoittaneet uusien tuotteiden kehittämiseen ainoastaan 0,3 prosenttia liikevaihdosta. Luku on kaikilla mittapuilla surkea.

– Suomi nousi 1990-luvun pitkistä lamavuosista muun muassa panostamalla jalostusasteen kasvattamiseen. Hallituksen esityksestä eduskunta teki oikean ratkaisun viime viikolla toteuttaessaan t&k -verovähennysuudistuksen yrityksille. Tämä tuki suuntautuu etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille. Maan hallitus on oivaltanut tilanteen laajemminkin, sillä t&k-työhön käytetään yli kolme prosenttia kansantuotteesta, Kärnä jatkaa.

Kärnä haluaa, että valtiovalta tekee lähitulevaisuudessa selkeät päätökset myös teollisuuden logistiikkainvestointien toteuttamiseksi.

– Suomessa pitää huomioida Venäjän tuore jäsenyys Maailmankauppajärjestö WTO:ssa. Se luo hyvät edellytykset idänkaupan kasvulle. Kuljetusketjujen ja -väylien toimivuuteen panostaminen helpottaa teollisuutemme ahdinkoa, lisää kilpailukykyä. Samalla kuljetusverkoston vahvistaminen tuo mukanaan työtä ja työpaikkoja.

Kärnä peräänkuuluttaa pitkäjänteisyyttä. Hänen mukaansa hallitukselta pitää vaatia erityistä ohjelmaa teollisuuden toimintaedellytysten kehittämiseksi.

– Yksi osa-alue on energiapolitiikka. Suomalainen teollisuus tarvitsee uskottavuutta myös investoijien taholta. Kohtuuhintaisen energiasaatavuuden turvaaminen pitkälle tulevaisuuteen lisää investointihalukkuutta Suomeen.