Tekoälyajan työ –työryhmän jäsen Lauri Ihalainen: Tarvitaan elinikäisen oppimisen reformi

Ajankohtaista 10:45

Lauri Ihalainen

Tänään julkaistu tekoälyajan työ –raportti esittää neljä näkökulmaa tekoälyajan talouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja etiikkaan.

Tekoäly on väline, ei itseisarvo. Positiivisesti ajatellen kuluttajat tulevat kokemaan tekoajan voittopuolisesti myönteisenä. Toisaalta digitalisaatio, automatisaatio, robotisaatio ja tekoäly muuttavat työtä ja sen tekemisen tapoja. Työ irtoaa osittain ajasta ja paikasta. Teknologinen murros voi johtaa siihen, että kaikki eivät pysy mukana. Yhteiskunnalliset erot voivat kasvaa ja riski syrjäytyä työmarkkinoilta on todellinen.

Tekoäly hävittää nykyisiä työpaikkoja, mutta luo myös samalla uutta. Suomea koskevissa arvioinneissa tekoäly tulee tuhoamaan n. 15 % työpaikoista 2035 mennessä. Joskin Suomessa muutos voi olla hallitumpi siksi, että helposti automatisoitava taylorisoituja työpaikkoja on Suomessa alle 10 % työpaikoista, kun sama luku on Saksassa noin 30 %.

Työn murroksen vaikutuksista ja vauhdista on erilaisia näkemyksiä. Yksi yhteinen johtopäätös on, että oppiminen ja osaaminen ovat keino vaikuttaa muutokseen ja tapa huolehtia, että työntekijät pystyvät siirtymään työstä ja ammatista toiseen ja soveltamaan uutta teknologiaa.

Edessä on yli miljoonan suomalaisen uudelleen- ja täydennyskoulutushaaste

Avainsana on elinikäinen oppiminen ja oppiminen on myös osa työarkea. Oppimisen tavat monipuolistuvat ja tarvitaan uusia joustavia oppimisalustoja – työn ja oppimisen limittämistä. Työryhmä teki konkreettisia politiikkasuosituksia mm. koulutusjärjestelmään ja ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämiseksi.

Työryhmä korosti, että edessä on yli miljoonan suomalaisen uudelleen- ja täydennyskoulutushaaste lähitulevaisuudessa. Siksi tarvitaan mittava elinikäisen oppimisen reformi.

Työryhmä korosti tarvetta varmistaa peruskoulun päättäneille yleissivistävät osaamistaidot, jotka mahdollistavat jatko-opintokelpoisuuden ja edistää elinikäistä oppimista. Tulisi välttää ns. porakaivo-osaamisen syntymistä, jossa erikoistutaan liian kapea-alaisiin tehtäviin.
Tekoäly vaikuttaa laajasti ammatteihin ja siksi ammatillisen koulutuksen laatua on kehitettävä parantamalla mm. opiskelijoiden mahdollisuutta liikkua koulutusohjelmien välillä ja osallistua korkeakouluopintoihin. Yksi suositus on, että elinikäisen oppimisen parantamiseksi kaikille työikäisille luotaisiin osaamistili- tai seteli.

Korkean rakennetyöttömyyden torjumiseksi työryhmä ehdottaa laadittavaksi osaamisohjelman, joka varmistaa kaikille vähintään toisen asteen tutkinnon ja oppivelvollisuus ulotetaan koskemaan toista astetta.

Työryhmän mielestä työntekijät, työnantajat ja yhteiskunta kantavat yhdessä vastuun työvoiman osaamisen päivittämisestä ja sen rahoituksesta.

Uusi vuoden 2019 alusta perustettava työllisyysrahasto voisi toimia elinikäisen oppimisen, osaamistilin- tai setelin kehittämistehtävissä ja osaltaan rahoittajana.

Tekoäly ei korvaa sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä työelämässä

Tekoäly ei pystyne korvaamaan sellaisia tehtäviä, jotka edellyttävät mm. monipuolista kontaktointia, sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja sekä tunteiden osoittamista. Tutkimustietoon perustuen teknologisen murroksen keskellä korostuvat taidot toimia sosiaalisissa tilanteissa.

Tekoälyajan työ -työryhmätyön taustalla on paljon tutkimuspohjaista tietoa ja työryhmä työskenteli tulevaisuusuteliaisuuden silmälasit päässä. Toivottavasti työ auttaa arvioimaan työn ja työelämän murrosta. Uskon, että työ auttaa hahmottamaan politiikkajohtopäätöksiä mm. poliittisissa puolueissa ja työmarkkinajärjestöissä sekä laajemminkin kansalaisyhteiskunnassa