Tarja Filatov: Korkea työllisyys on yhä ykköstavoite – koulutus auttaa sen saavuttamisessa

Ajankohtaista 12:45

– Työllisyysasteen nostamisessa oleellista on panostaa osaamiseen ja tuottavuuden nousuun ja siihen, että työhön saadaan työttömiä ja nykyisin työvoiman ulkopuolella olevia ihmisiä entistä enemmän. Tämä edellyttää lisäpanostusta osatyökykyisten työllistämiseksi, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) toteaa vappupuheessaan Hämeenlinnan Tuuloksessa.

– Suomi on jäljessä muiden Pohjoismaiden työllisyysasteesta. Tämä jättää meidät jälkeen hyvinvointivaltion palveluissa. Siksi työllisyyden vahvistaminen on yhä keskeinen tulevaisuushaaste.

– Työllisyysaste ei kerro kaikkea. Suomen työllisyys on esimerkiksi mallimaana pidettyä Tanskaa korkeampi, jos työllisyys muutetaan kokoaikatyöksi.

Finanssikriisi pudotti Suomessa korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten työllisyyden Pohjoismaiden hännille, vaikka ennen kriisiä olimme kärjessä. Muutoin koulutustaso on taantumassa.

– Peruskoulu on yksi viisaimmista uudistuksista mitä Suomessa on tehty. Nyt on aika tehdä seuraava loikka ja turvata kaikille nuorille toisen asteen koulutus. Lähes kaikki nuoret käyvät peruskoulun, koska meillä on oppivelvollisuus. Sama väline auttaa toisen asteen koulutuksen saavuttamiseen.

Suomesta on kadonnut viimeisen 30 vuoden aikana 600 000 työpaikka, joihin on riittänyt pelkkä perusasteen koulutus. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on 40 prosenttia. Toisen asteen koulutuksen suorittaneilla se on 70 prosenttia. Korkeakoulutetuilla 85 prosenttia. Koulutuksen ja työllistymisen välinen yhteys on tiukka.

– Kyse ei ole siitä, etteikö peruskoulun varassa oleva työntekijä voisi olla osaava ja hyvä työntekijä. Kyse on siitä, että he ovat paljon haavoittuvaisempia työelämän muutoksissa. Korkeakoulutetun nuoren ja pelkän perusasteen varassa olevan nuoren työuran pituusero on jopa 15 vuotta.

– Toisen asteen oppivelvollisuus ei tarkoita kaikille samaa lukiota tai ammatillista koulutusta. Kun valtiovallan ja yksilön velvollisuudet on kytketty toisiinsa, saadaan vähennettyä pelkän peruskoulun varaan jäämistä. Osalle koulutus voidaan räätälöidä tarpeen mukaan. Erilaisia oppimisen muotoja tulee kehittää, tekemällä oppimisen suuntaan niille, joita teoriat eivät kiinnosta.

– Oleellista on se, että synnytetään oppimisen halu ja ilo, joka kantaa läpi elämän ja innostaa opiskelemaan vielä työuran aikanakin. Itsenäiseen työskentelyyn oppiminen on tärkeää. Itsenäinen opiskelu ei ole samaa kuin yksinäinen.  Paroni Münchhausen nosti itsensä suosta omasta tukastaan. Koulutus ei toimi samoin, vaan opiskelijat tarvitsevat opettajia ja ohjausta, Filatov muistuttaa.