Talousvaliokunnan oppositio: Kasvupalveluesitys hylkää pohjoismaisen aktiivisen työvoimapolitiikan toimintamallin

Ajankohtaista 13:30

valtuutetulle-kuvitus

Oppositiopuolueet SDP, Perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto eivät hyväksy hallituksen esittämällä tavalla kasvupalvelu-uudistusta ja jättivät tänään yhteisen eriävän mielipiteen talousvaliokunnan asiaa koskevaan lausuntoon.

– Kyseessä on iso rakenteellinen muutos, jossa yhtäältä valtion ja toisaalta kuntien strategista roolia kasvu-, elinkeino- ja työllistämispolitiikassa heikennetään. Valtion, maakuntien ja kuntien roolit ja työnjaot eivät myöskään ole selkeät, Lauri Ihalainen (sd.) sanoo.

– Lakiesityksen kokonaisuuden arviointi on ylipäänsä mahdotonta tilanteessa, jossa monia kasvupalveluihin kiinteästi liittyviä sisältölakeja ei ole vielä edes esitetty. Hallitus ei myöskään tarkasti erittele, mitkä tehtävät siirtyisivät maakunnan järjestämisvastuulle ja mitkä katsotaan sellaisiksi julkisen vallan käyttöä sisältäviksi hallintotehtäviksi, joita ei voida ulkoistaa yksityisille toimijoille, toteaa Ville Skinnari (sd.).

Hallituksen suunnitelman mukaan kasvupalveluiden tilaaminen ja tuottaminen eriytetään.
Maakunnan on yhtiöitettävä oma tuotantonsa silloin, kun se toimii kilpailluilla markkinoilla.

– Kasvupalveluesitys hylkää pohjoismaisen aktiivisen työvoimapolitiikan toimintamallin, jossa julkisella sektorilla on keskeinen rooli, jota yksityinen täydentää. Te-palvelut yksityistetään ja markkinatoimijat tulevat jakamaan julkisia varoja, Hanna Sarkkinen (vas.) toteaa.

Hänen mukaansa on todennäköistä, että markkinat keskittyvät kaikkein helpommin työllistettävien palveluihin ja että ne, jotka palveluita eniten tarvitsisivat – mukaan lukien pitkäaikaistyöttömät ja maahanmuuttajat – eivät niitä yksityisiltä markkinatoimijoilta saisi.

– Hallituksen esityksessäkin todetaan, ettei vaikeasti työllistyvien palveluille ole olemassa markkinoita. Heidän palveluistaan huolehtiminen jää maakunnan vastuulle, mutta maakunnille annetaan samalla suuri harkintavalta siinä, millaisia palveluita se tarjoaa ja kuinka laajasti. Riittäviä ja tarpeeseen vastaavia palveluita tulisi käsitellä kansalaisten oikeuksina, joiden toteutuminen ei ole kiinni maakunnan tulkinnoista ja harkinnasta.

Johanna Ojala-Niemelän (sd.) mielestä toimivia palveluja ei pidä purkaa, vaan lähtökohdaksi tulisi ottaa nykymallien kehittäminen sekä maakuntien ja kuntien välinen yhteistyö. Monialaisia, matalan kynnyksen TYP-palveluja ja toimivia työllistämiskokeiluja ei tule lakkauttaa vaan vahvistaa.

– Kunnilla pitäisi olla mahdollisuus ilman toimintojen yhtiöittämistä toimia jatkossa työllisyyspalveluiden koordinoijana, tuottajana ja vastuuviranomaisena, Ojala-Niemelä linjaa.
Sote- ja maakuntauudistuksen myötä maakuntien on tarkoitus saada valtiolta yleiskatteista rahoitusta. Rahoituksen kannustinvaikuttavuus on kuitenkin heikko. Maakunnilla ei välttämättä ole riittäviä kannusteita vähentää työttömyyttä, jos kasvupalvelurahoitus määräytyy työttömyyden suuruuden mukaan.

– Kun maakunnassa yleiskatteista rahoitusta ryhdytään arvottamaan säästötavoitteiden puristuksessa ja sote-kustannusten kasvaessa, on syytä olla huolissaan siitä, jääkö kasvu-, elinkeino- ja työllisyyspolitiikan hoitamiseen rahoitusta ollenkaan. Jos valinnanvapausmalli toteutuu, sote-menot kasvavat luultavasti paljon nopeammin kuin mitä hallitus on ennakoinut, Laura Huhtasaari (ps.) sanoo.