Taimela näkee riskejä kilpailuttamisessa

Ajankohtaista 14:03

Katja Taimela

Kansanedustaja, liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Katja Taimela (sd) näkee riskejä liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin julkistamassa suunnitelmassa junaliikenteen asteittaisessa kilpailuttamisessa. Alueellisessa kilpailutuksessa ei synny avointa kilpailua matkustajista rataosuuksilla eri liikennöitsijöiden välillä, vaan Suomi on siirtymässä VR:n velvoiteliikenteeseen perustuvasta monopolista huutokaupattaviin pienempiin alueellisiin monopoleihin. Sipilän hallitus käytännössä huutokauppaa valtionyhtiön liiketoimintaa.

Suomen muuta Eurooppaa leveämpi raideleveys tarkoittaa ettei Suomen radoille soveltuvaa henkilöliikenteen junakalustoa ole kuin VR:llä. Esitetyllä kalustoyhtiöllä siirrettäisiin valtion yksinomistaman osakeyhtiön junakalustoa kilpailijoiden käyttöön. Riippuen kaluston hinnoittelusta millainen kädenojennus tämä on uusien toimijoiden suuntaan ja miten kohtelee kalustoon investoinutta valtionyhtiötä.

– Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä miten LVM erottaa osakeyhtiöstä sen tärkeimmän omaisuuden. Valtionyhtiön omaisuus ei kuitenkaan ole sama asia kuin valtion omaisuus, muistuttaa Taimela.

VR on kehittänyt toimintaansa linja-autojen kaukoliikenteen kilpailun seurauksena ja viime vuosina matkustajamäärät ovat olleet kasvussa. Samaan aikaan VR:n valtionkassaan tulouttama tulos on ollut merkittävä, viime vuosina 90-100 miljoona euroa vuodessa. Uuden kilpailutuksen pitäisi pystyä korvaamaan muutokset näissä tuloissa sekä tuottaa velvoiteliikennettä kannattamattomille rataosuuksille nykyisen 20 miljoonan euron arvosta.

– Valtaosa junamatkoista tehdään Ruuhka-Suomessa ja samalla alueella ovat kaupallisesti kannattavimmat reititkin. On vaikea kuvitella, että esimerkiksi pelkästään Itä-Suomessa toimiva junayhtiö pystyisi tarjoamaan paljon nykyistä parempaa palvelua ilman merkittävää lisätukea, sanoo Taimela.

Kilpailutuksessa on oltava hyvin tarkkana, jotta yhteiskunnan tavoitteet niin valtion kokonaiskustannusten kuin matkustajien palveluiden osalta toteutuvat. Raideliikenteeseen panostaminen on eräs tärkeä keino sähköistää liikennettä ja vähentää liikenteen ilmastopäästöjä. Valitettavasti valtion kilpailuttama liikenne ei aina ole ollut menestys, esimerkkeinä ongelmat ely-keskusten kilpailuttamassa liikenteessä.

– Suurinta huolta kannan junaliikenteen tulevaisuudesta Suomessa. Kuka kehittää junaliikennettä jatkossa, mikäli sopimukset tehdään 3-5 vuoden mittaiseksi ja kalusto eriytetään yhtiöön? Yhtiöille syntyy kiusaus tehdä lyhytnäköisiä säästöjä henkilöstön ja kustannusten kautta, jolloin kärsivät matkustajat ja turvallisuus vieden koko alaa taaksepäin. Sikäli hallituksen esitys ei muuta käytössä olevaa junakalustoa taikka miljardin euron korjausvelalla rasitettua rataverkkoa, päättää Taimela.