Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Sote-valiokunnan demarit: nopea pääsy terveyskeskuslääkärin vastaanotolle on mahdollista

Ajankohtaista 11:14

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan demariedustajat ehdottavat omalääkärimallia ratkaisuksi terveyskeskusten hoitojonoihin.

Terveyskeskusten lääkäritilanne ja koko sote-henkilöstön saatavuus puhuttavat ihmisiä paljon. Itse kullakin on kokemusta hoitojonoista, ja jo yli vuoden kestänyt koronakurimus on entisestään hankaloittanut hoitoonpääsyä.

– Tällä hetkellä terveyskeskuksissa on resurssipulaa eikä työ ole aina houkuttelevaa esim. nuorille lääkäreille. Yhtenä ongelmana on työnhallinta ja mahdollisuus vaikuttaa siihen. Yleislääkärin työ terveyskeskuksessa on vaativaa. Tilannetta ei helpota malli, jossa lääkäri on tai kokee olevansa liukuhihnalla, jossa potilaat vaihtuvat jatkuvasti, edustajat toteavat.

– Ratkaisu ongelmaan olisi omalääkäri ja -hoitajamalli, jossa tietyt ammattilaiset ovat vastuussa rajatusta väestöstä. Näin työpari tai ammattilaistiimi voi järjestää työtään vapaammin ja keskittyä paremmin potilaiden hoitoon, ryhmä arvioi.

– Lääkärin ja hänen tiiminsä rajattuun väestövastuuseen pohjaava malli on toimiva, siitä on kokemuksia Suomestakin. Malli on käytössä monessa maassa, jossa perustasolla hoitojonoja ei ole käytännössä lainkaan, toteaa ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Aki Lindén.

– Toimiakseen omalääkärimalli vaatii noin 1000 yleislääkäriä lisää terveyskeskuksiin. Nämä lääkärit ovat pääosin jo olemassa, mutta muissa töissä, koska nykyinen terveyskeskusjärjestelmä ei ole heitä houkutellut. Kyse ei ole palkan suuruudesta vaan järjestelmän toiminnasta. Ylikuormitettu lääkäri ei viihdy terveyskeskuksessa, Lindén jatkaa. – Sen sijaan itsenäisempi työ, kollegojen tuki ja pysyvämmät potilassuhteet ovat ratkaisun avaimia terveyskeskusten vetovoimaan työpaikkoina.

– Ei ole kestävää, että terveyskeskuksia pyöritetään monin paikoin jatkuvasti vaihtuvilla lääkäriresursseilla. Jokaiselle ihmiselle nimetty omalääkäri tiimeineen takaisi potilassuhteiden pysyvyyden. Näin kaikenkokoisiin terveyspulmiin löydettäisiin ratkaisuja hyvin matalalla kynnyksellä ja ajoissa. Myös yksityisen terveydenhuollon osaaminen ja resurssit on syytä hyödyntää alihankintana tämän mallin tukena, julkisen hallinnon ohjauksessa ja rahoituksella. Nopea hoitoonpääsy on tärkeä ihmisille ja se olisi myös kustannustehokasta yhteiskunnan näkökulmasta, arvioi kansanedustaja Heidi Viljanen.

– Kyseessä ei ole vain lääkärin toiminta, vaan hänellä on työparinaan terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja ja tarvittaessa tiimissä myös muita ammattilaisia, esimerkiksi lähihoitaja, terapiapalveluita jne. Hyvin toimivassa omalääkärimallissa myös keskeiset erikoislääkäripalvelut ovat nopeasti potilaan ja yleislääkärin saatavissa. Tällainen malli vähentää sairaaloiden kuormitusta ja tekee koko terveydenhuollosta tehokkaan ja hyvin toimivan, toteaa kansanedustaja Kim Berg.

– Maamme hallitus on linjannut, että koronan pidentämät perusterveydenhuollon hoitojonot paitsi puretaan, myös ns. hoitotakuuta tiukennetaan merkittävästi. Se tarkoittaa käytännössä, että terveyskeskukseen pääsee seitsemän päivän sisällä. Tavoitteet ovat korkealla, mutta mahdollisia saavuttaa mm. kehittämällä sote-keskuksissa omalääkärimallia ja moniammatillista tiimitoimintaa, satsaamalla yleislääkäreiden koulutukseen ja organisoimalla terveyskeskustyötä uudelleen niin, että työntekijöiden kuormitus pysyy hallinnassa, linjaa kansanedustaja Ilmari Nurminen.

– Hoitotakuun, samoin kuin eduskunnan käsittelyssä olevan sote-uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2023. Tätä ennen on syytä kehittää kuntien ja kuntayhtymien vastuulla olevaa perusterveydenhuollon toimintaa kustannusvaikuttavasti siten, että hoitoon pääsy paranee. Siksi myös tulevilla kuntavaaleilla ja niissä tehtävillä valinnoilla on suuri merkitys palveluiden ja sujuvan hoitoonpääsyn kannalta, ryhmä päättää.