Sote-oppositio: Hallituksen sote-seikkailu ei ole vielä ohitse, hätäisesti kasatussa uudistuksessa on yhä paljon avoimia kohtia
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on tänään saanut valmiiksi mietintöluonnoksensa hallituksen sotesta. Valiokunnan oppositiojäsenet ovat kritisoineet useaan otteeseen hallituksen liki vaalikauden kestäneen ja useaan kertaan viivästyneen lakikokonaisuuden käsittelytapaa. Ilman parlamentaarista valmistelua ja vahvassa poliittisessa ohjauksessa valmisteltu sote uhkaa yhä jättää sille asetetut toiveet täyttämättä.
– Tämä on ollut monin tavoin poikkeuksellinen prosessi, summaa SDP:n kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru soten käsittelyä.
– Valiokunta on mennyt läpi todella kovasta prässistä, jossa sekä hallituksen muuttuvat aikataulutoiveet sekä toistuvasti muuttuvat ja täydentyvät lakitekstit ovat tehneet valiokuntatyöskentelystä hetkittäin todella vaativaa. Satoja tunteja kestäneen käsittelyn aikana moni muu tärkeä asia on jäänyt valiokunnassa odottamaan soten jälkeistä aikaa. Henkilökohtaisesti olen pettynyt siihen, että voiton tavoittelua ei haluttu rajoittaa, vaikka hallitus avaa sote-markkinat, ja yritys- ja yhteiskuntavastuu jäi toivomaani heikommaksi.
Opposition, kuten myös lukuisten asiantuntijoiden mukaan on varsin kyseenalaista, tuleeko hallituksen sote toteuttamaan sille alun perin asetettuja tavoitteita terveyserojen kaventamisesta, integraation parantamisesta, kustannusten kasvun hillitsemisestä ja palveluiden paremmasta saatavuudesta.
– Asiakassuunnitelmasta rakennettiin lakiesityksessä heikon integraation pelastajaa. Siihen ladattiin suuria odotuksia rakenteellisen integraation puutteen korjaajana. Nyt lopullisessa versiossa asiakassuunnitelmaa on muutettu niin, ettei se velvoita palveluntuottajia, ei anna asiakkaalle oikeutta palveluihin ja koskee vain pientä osaa sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjiä. Perustuslailliset ongelmat on siis korjattu poistamalla kaikki se, joka alkuperäisessä esityksessä oli uutta ja mullistavaa sekä asiakkaan oikeusturvaa parantavaa, toteaa valiokunnan jäsen Kristiina Salonen (sd).
Siirtymäkauden pidentäminen sote-lakien voimaantulossa ei vähennä riskejä uudistuksen toteutumiseen.
– Maakunnat ovat kooltaan erilaisia ja esim Uudenmaan 1,8 miljoonan asukkaasta alle 100 tuhannen maakuntiin, kuten Kainuu. Väestö ikääntyy vauhdilla ja on vaarana, että palvelut ja valinnanvapaus ei avaudu heille. Vanhukset ohjataan nettiin, sillä sinne ollaan rakentamassa rekisteriä julkisista- ja yksityisistä palveluntarjoajista. Kaikki eivät ole nettipalvelujen ja internetin ääressä, toteaa valiokunnan jäsen Arja Juvonen (ps).
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tekemien muutosten jälkeenkin rahoituksen riittävyys on edelleen vakava ja suurta huolta aiheuttava ongelma sote-esityksessä.
– Perustuslakivaliokunta edellytti lausunnossaan, että sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen on riittävästi vastattava palvelutarvetta ja turvattava se, etteivät sosiaali- ja terveyspalveluista perittävät asiakasmaksut suuruudellaan siirrä palveluja niitä tarvitsevien ulottumattomiin. Nyt jää nähtäväksi täyttääkö sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnos nämä perustuslakivaliokunnan vaatimukset, valiokunnan jäsen Aino-Kaisa Pekonen (vas) toteaa.
– Hallituksen heikosta sote-valmistelusta kertoo jo yksin se, kesäkuun jälkeen valiokuntaan on tullut uusia salaisia vastineita ja lisäselvityksiä. Järjestämis- ja rahoituslaista on muutettu 287 pykälästä 107 on, valinnanvapauslain 103 pykälistä 63 on muutettu ja tuottajalain 42 pykälästä on muutettu 37 ja lisätty 1 uusi, Pekonen jatkaa.
Yksi oppositioryhmää huolettavista seikoista on hallituksen päätös olla tekemättä sote-esitykselleen EU-notifikaatiota.
– Kaikki muut asiantuntijat paitsi ministeriön virkamiehet olivat sitä mieltä, että EU-notifiointi tulee tehdä joko vaiheittain tai osittain. Mietintö jätti kuitenkin asian avoimeksi. Mielestämme meidän olisi pitänyt selvittää miltä osin meidän olisi pitänyt notifioida vai olisiko se pitänyt tehdä vaiheittain kuten asiantuntijat esittivät, toteaa valiokunnan jäsen Anneli Kiljunen (sd).
Monen muun ongelman lisäksi soteen liittyy tietosuojahuolia.
– Kansalaisten arkaluontoisistakin tiedoista muodostuu hyvin laajoja rekistereitä, joihin on pääsy monilla eri tahoilla. Miten eri maakuntien vielä keskeneräiset ICT-ratkaisut saadaan toimimaan niin varmasti, ettei suomalaisten henkilötietosuoja vaarannu? Tämä on yksi niistä monista huolista, jotka liittyvät erityisesti hallituksen riskialttiiseen markkinamalliin, toteaa valiokunnan jäsen Outi Alanko-Kahiluoto (vihr).
Hallituksen monituottajamalli pirstoo sote-palvelujen tuotannon. Tämä heikentää mahdollisuuksia etukäteisvalvontaan ja laittaa lisää painoa yksilön omalle aktiivisuudelle, eli oikeusturvakeinojen kautta toteutuvalle jälkikäteisvalvonnalle. Uudet muutoksenhakukohteet (henkilökohtainen budjetti, asiakasseteli) tuovat uusia asiaryhmiä hallinto-oikeuksiin. Lisäksi uusi järjestelmä sekä sääntelyn epäselvyys lisäävät tarvetta tehdä valitus.
– Niin valiokunnat kuin asiantuntijat ovat olleet huolissaan tuomioistuinten resurssien riittävyydestä. Todennäköistä on, että hallinto-oikeudet tulevat vakavasti ruuhkautumaan. Koska toimijoita on useita, eivät kielelliset oikeudet tule toteutumaan hoitoketjuissa. Kielellisiä oikeuksia valvovat maakunnissa kieliasian vaikuttamistoimielimet, joilla ei ole tosiallista vaikutusvaltaa, summaa valiokunnan jäsen Veronica Rehn-Kivi (rkp).
Opposition yhteisessä tiedotustilaisuudessa käytetyt materiaalit sote-prosessista liitteenä.
