Sote-oppositio: Asiakasmaksulaki on hallituksen viimeisin sote-sekoilu
Jälleen kerran hallitus hämmentää sote-valmistelua omalla heikolla valmistelullaan, toteavat opposition sosiaali- ja terveysvaliokunnan edustajat Anneli Kiljunen (sd), Kristiina Salonen (sd), Arja Juvonen (ps), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), Aino-Kaisa Pekonen (vas), Veronica Rehn-Kivi (r) ja Sari Tanus (kd). Ministeri Annika Saarikko ilmoitti yllättäen eilen, että valiokunta tuskin tulee käsittelemään asiakasmaksulakia, joka on osa sote-kokonaisuutta.
– Tarkoittaako ministerin ulostulo sitä, että eduskuntakäsittely on nostanut esille yllättäviä ongelmia, joiden takia hän harkitsee esityksen vetämistä pois eduskunnasta, kysyy Kiljunen.
Hallitus on jälleen kerran tuonut valiokuntaan lakiesityksen, joka käytännössä on toteuttamiskelvoton, toteavat edustajat.
– Asiakasmaksulaki on epäselvä ja se aiheuttaa paljon tulkintaongelmia. Voiko olla niin, että nykyisen kolmen terveyskeskuksen lääkärikäynnin sijaan ryhdytäänkin laskuttamaan jokaisesta useammasta lääkärikäynnistä. Esitys mahdollistaa myös hoitajan vastaanottokäynnin hinnoittelun. Tämä esitys ei näe sairasta ja paljon palveluja käyttävää ihmistä. Maksut nousevat. Tämäkö on sote-uudistuksen perimmäinen tarkoitus? Esitystä ei voi kannattaa, toteaa Juvonen.
Edustajien mukaan eilisen jäljiltä alkaa vaikuttaa sille, ettei hallitus itsekään enää seiso heikon esityksensä takana.
– En kannata lakia, joka kasvattaa pienituloisen paljon sairastavan omavastuun pahimmillaan 61,80 eurosta vuodessa 683 euroon vuodessa ja heikentää paljon sairastavien pienituloisten asemaa. Tämän pohtimiseen en tarvitse enempää aikaa. Voimme äänestää laista vaikka heti, toteaa Alanko-Kahiluoto.
Edustajat muistuttavat, että nykyinen esitys on monin tavoin ongelmallinen, se mm. lisää eriarvoisuutta ja iskee kipeiten eniten sairastaviin.
– Asiakasmaksut ja niistä kertyvä taloudellinen taakka vaikuttavat merkittävästi erityisesti paljon palveluja tarvitsevien ja heikommassa taloudellisessa asemassa olevien ihmisten arjessa selviytymiseen ja mahdollisuuksiin käyttää terveydenhuollon palveluja. Asiakasmaksulakiesitykseen tarvitaan ehdottomasti parannuksia ja nimenomaan linjauksia, mitkä parantavat heikompiosaisten terveyttä ja hyvinvointia, toteaa Tanus
Hallituksen esitys on ongelmallinen paitsi siksi, että se lisää epätasa-arvoa, myös siksi, että uudet THL:n arviot lain taloudellisista vaikutuksista eroavat hallituksen esityksestä. Pekonen on huolissaan yhdenvertaisuuden toteutumisesta.
– Miten hallitus edes kehtaa tehdä esityksen, jossa nykyinen vuosittainen terveyskeskusmaksu voi nousta 61,80 eurosta jopa 683 euroon. Ihmettelen, miksei kukaan hallituksessa ymmärtänyt, että perusterveydenhuollon terveyskeskusmaksu voi korkeimmillaan vastata pienituloisen eläkeläisen kuukauden tuloja. Hallituksen kustannusarvioit ovat kahdessa viikossa osoittautuneet paikkaansa pitämättömiksi ja hallituksen alun perin kustannusneutraalista esityksestä puuttuu miljoonia ja miljoonia, Pekonen toteaa.
Kaksi viikkoa sitten edustaja Salonen nosti esille asiakasmaksulain lähetekeskustelussa huolen välikatoista luopumisesta.
– Miksi ihmeessä välikatosta luovutaan, kun se rasittaa esimerkiksi paljon sairastavia vanhuksia ja pitkäaikaissairaita kaikkein eniten? Miljoona terveyskeskuskäyntiä ylitti maksuvälikattoon vaaditun kolmen käynnin rajan. Näiden ihmisten maksut tulevat nousemaan, ja se on kyllä virhe, toteaa Salonen.
Tässä tilanteessa opposition edustajat vaativat hallitusta kantamaan vastuunsa jälleen kerran heikosta lainvalmistelustaan ja joko perumaan koko esityksen tai korjaamaan virheensä, sen sijaan että se yrittää haudata kiusallisen lakinsa valiokuntaan.
– Terveyskeskusten kertamaksut ilman enimmäisvälikattoa ovat kohtuuttomia pienituloisille ihmisille, päättä Rehn-Kivi.
