Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro lähetekeskustelussa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
Kansanedustaja Aki Lindénin käyttämä sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro lähetekeskustelussa sote-uudistuksesta. Muutokset puhuttaessa mahdollisia.
Arvoisa rva/hra Puhemies
”Nyt tiedän mikä on hyvinvointivaltio, koska olen ollut sen ytimessä.” Näin totesi kirjailija Kari Hotakainen, kun hän oli vakavan auto-onnettomuuden seurauksena ollut hoidossa Töölön sairaalan teho-osastolla.
Miksi Suomessa vuorineuvoksen tytär, diplomi-insinööri tai maahanmuuttajaäiti synnyttävät samassa sairaalassa? Siksi, että se on maailman turvallisin paikka synnyttää ja samalla kustannustehokkain.
Kyseessä on universaali, kaikille yhteinen palvelujärjestelmämme, maakunnallinen päivystävä keskussairaala.
Meidän sosialidemokraattien tavoitteena on tehdä terveyskeskuspalveluista, vanhustenhuollon palveluista ja kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista yhtä hyviä kuin keskussairaalat ja parhaat sosiaalipalvelumme nyt ovat. Se on koko sote-uudistuksen ”punainen lanka”.
Moni kysyy: ”Mitä minulle tapahtuu, kun en enää ole työterveyshuollon piirissä?”
3,7 miljoonaa suomalaista ei nimittäin ole. Me tavoittelemme kaikille suomalaisille terveyskeskuksissa yhtä hyvää hoitoa kuin työterveyshuolto. Itse asiassa vielä parempaa, koska haluamme, että soveltuvat erikoispalvelut jalkautetaan lähelle asiakkaita tai potilaita. Useat kokeilut ovat osoittaneet, että lähetteet erikoissairaanhoitoon ovat vähentyneet, kun potilas hoidetaan jo perustasolla erikoisosaajien tuella.
Meillä on maailman vastuullisin ja parhaiten koulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö. Se on nähty nyt koronakriisinkin aikana. Mutta meillä on järjestelmässä vika. Lääkärille pääsy, hammaslääkärille pääsy tai vanhustenhuollon palveluiden laatu, vammaisten palveluiden laajuus, päihdehuollon saatavuus tai lastensuojelun toimivuus riippuvat nyt siitä, missä kunnassa ihminen asuu.
Olen ollut mukana kymmenissä keskusteluissa, joissa pienen kunnan päättäjille on jouduttu yksityiskohtaisesti kertomaan, että syy äkillisesti kohonneeseen sairaanhoitopiirin laskutukseen on ollut nuoren mopoilijapojan neliraajahalvaus, pienen keskosen syntyminen tai perheenäidin leukemian puhkeaminen. Missään muussa maailman valtiossa ei erikoissairaanhoidon rahoitus ole kuntakohtaista, kuten Suomessa.
Kuntakohtainen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä tuli tiensä päähän jo vuosia sitten, mutta sen korvaaminen paremmalla järjestelmällä on osoittautunut vaikeaksi. Milloin ovat unohtuneet perustuslain reunaehdot, milloin mitkäkin poliittiset tai taloudelliset intohimot ovat saanet vallan. Nyt tämä uudistus kuitenkin tehdään. Se ei ole millään tavalla ristiriidassa palveluiden välittömän ja nopean kehittämisen ja parantamisen kanssa. Tarvitaan molemmat: rakenneuudistus ja sisällön kehittäminen.
Me teemme sote-uudistuksen:
Siksi, että lastensuojelu, päihdehuolto ja vammaisten palvelut kehittyisivät ja turvaisivat niiden tarvitsijoille laadukkaat, elintärkeät palvelut kotikunnasta riippumatta.
Siksi, että ikäihmisemme saisivat turvalliset palvelut kotiinsa ja laitoksissa.
Siksi, että jokainen pääsisi julkisesti rahoitetulle lääkärin ja hoitajan vastaanotolle nopeasti.
Siksi, että hammashuoltokin olisi kaikkien saatavilla.
Siksi, että sairaalamme säilyvät korkeatasoina ja ne voivat toimia ilman jatkuvaa rahoitusvääntöä kuntien kanssa.
Marinin hallituksen sote-uudistuksessa yksityiset palveluiden tuottajat ja laajan kolmannen sektorin tuottajat ovat keskeisessä asemassa. Mutta rahoitus on julkinen ja siitä päätetään demokraattisesti. Tällainen monituottajamalli on paras mahdollinen. Se ei ole suuryrityksille räätälöity markkinamalli, vaan ihmisten malli.
Lähtötilanteessa vuonna 2023 hyvinvointialueet saavat saman rahoituksen kuin kunnat ovat vastaavilla alueilla käyttäneet. Siitä eteenpäin rahoitus kasvaa joka vuosi väestön ikääntymisen takia siten, että reaalisesti vuonna 2029 on käytössä seitsemän prosenttia eli 1,5 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2023. Sen lisäksi valtio vastaa 100 %-sesti uusien lakisääteisten toimintojen rahoituksesta ja inflatorisesta kustannustason muutoksesta. Alueiden välisistä sairastavuuden eroista johtuvien siirtymien määrä on yhteensä 200 miljoonaa euroa, siis yksi prosentti. Kaikilla alueilla rahoitus kasvaa, toisilla hieman hitaammin ja toisilla hieman nopeammin. Väestömäärän muutoksen mukana tuleva tarpeiden muutos on merkittävin rahoituksen kasvattaja.
Me luomme uuden rakenteen, joka turvaa laadukkaat ja tasa-arvoiset palvelut. Vetoamme oppositioon: tulkaa mukaan tähän uudistustyöhön, joka turvaa ihmisen arjen, eikä jätä häntä yksin hädän, ongelmien tai sairauden kanssa.
