Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro julkisen talouden suunnitelman keskustelussa

Ajankohtaista 14:15

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021-2024

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 21.4.2020

Kansanedustaja Johannes Koskinen

Muutokset puhuttaessa mahdollisia

Arvoisa puhemies,

Lähikuukausien ratkaisuistamme riippuu, miten ison loven kansantalouteemme koronakriisi seurausvaikutuksineen aiheuttaa: onko aukko 13 vai 30 miljardia euroa. Julkisen talouden suunnitelma pohjautuu väkisinkin epävarmuudelle ennen kokemattomassa maailmantalouden kurimuksessa.

Hallituksen otteet pandemian hillitsemiseksi, rajaamiseksi ja tukahduttamiseksi ovat olleet varmoja ja ripeitä. Valmiuslain poikkeusvaltuuksia on otettu käyttöön riskiryhmien suojelemiseksi ja terveydenhuollon kapasiteetin turvaamiseksi. Samalla määrätietoisuudella on huolehdittava myös siitä, että tilanne ei johda konkurssiaaltoon ja työttömyyden rajuun kasvuun.

Meidän pitää yhdessä toimia niin, että taantuma jää varovaisempien arvioiden – ei kauhuskenaarioiden mukaiseksi. Nyt on tärkeää minimoida terveydelliset ja sosiaaliset vauriot, joita koronaviruspandemia aiheuttaa sekä tehdä toimenpiteitä, joiden avulla taloudelliset iskut ja menetykset jäävät mahdollisimman pieniksi.

Hallitus on antanut tähän mennessä kaksi lisätalousarviota, joiden avulla tuetaan työpaikkojen säilymistä ja yrityksiä, parannetaan sosiaaliturvaverkkoja ja terveydenhuollon resursseja. Yritystukien jaossa julkisuuteen on noussut esimerkkejä huolettomasta rahanjaosta samaan aikaan kun työttömät ja lomautetut odottavat päivärahojaan ja pienyrittäjät pelastustoimia. Business Finlandin jakoperusteet on oikaistava pikaisesti työllisyyttä korostaviksi.

JTS-käsittelyssä sekä hallituksen seuraavassa lisäbudjetissa on tarpeen linjata niitä elvyttäviä toimenpiteitä, joilla Suomi pääsee välittömästä kriisistä takaisin nousuun ja joilla luomme kestävää kehitystä ja kasvua.

Maailma on erilainen pandemiasta selvittyä. On rakennettava entistäkin vahvemmin osaamisen, yhteisöllisyyden, sosiaalisen turvallisuuden, korkean työllisyyden ja oikeudenmukaisen tulonjaon varaan.

Kun valitsemme sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän polun, jatkamme menestystarinaamme eurooppalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kärkimaana. Tämän hallitusyhteistyön suurena päämääränä on ollut ja tulee jatkossakin olemaan hyvinvoinnin lisääminen ja eriarvoisuuden vähentäminen.

Arvoisa puhemies,

elämme tilanteessa, jossa kaikki muutkin Euroopan maat velkaantuvat. Suomen tilanne on olennaisesti helpompi kuin 90-luvun lamassa. Korot ovat alhaalla ja velan ottaminen julkiseen talouteen ja investointeihin edullista. Nyt rakennetaan pohjaa tulevalle kasvulle: viisaalla politiikalla suomalainen yhteiskunta nousee entistä turvallisempana, tuottavampana ja työteliäämpänä.

1990-luvun syvän ja pitkän laman opit on otettava varteen. Moni yrittäjä jäi tuolloin velkaloukkuun ja ongelmat kotitalouksissa siirtyivät sukupolvelta seuraavalle. Nyt valtio tukee vahvasti yrityksiä ja kotitalouksia. Myöhemmin tarvitsemme myös elvyttävää talouspolitiikkaa, tarkoin kohdennettuja toimia työllisyyden ja kasvun vauhdittamiseksi – esimerkiksi korjausrakentamista ja väyläinvestointeja.

Tunnetusti kunnat huolehtivat suurimmasta osasta hyvinvointivaltiomme palveluista, kuten terveydenhuollosta, koulutuksesta ja vanhusten hoivasta. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että voimme tukea niitä nyt tämän akuutin kriisin keskellä. Verotulojen heikkeneminen ja lisämenot ovat ajaneet jo ennestään heikossa asemassa olevan kuntatalouden entistä ahtaammalle. Niiden korvaamiseksi on järjestettävä kestävät ratkaisut.

Käsillä olevan kriisin kaikkia vaikutuksia yhteiskuntaamme on mahdotonta ennustaa. Me kaikki elämme epätietoisuudessa ja toivomme parempaa huomista. Tarvitsemme vahvaa yhteishenkeä ja yhteistä otetta kriisistä selviämiseen. Suomalaiset ovat sitä kiitettävästi osoittaneet.

Poliittinen oppositio on rientänyt ilmoittamaan innokkuutensa kirjoittaa Marinin hallituksen ohjelma uusiksi. Hallitusryhmille tällainen ulkoistaminen ei sentään käy. Hallitusohjelman toteuttaminen ja tulevaisuusinvestoinnit ovat edelleen tämän hallituksen prioriteetteja. Otetaan esimerkiksi parjattu oppivelvollisuuden laajentaminen. Jokaisen nuoren kouluttaminen valmiiksi asti on välttämätöntä, jotta kriisistä nousee entistä suorituskykyisempi Suomi.

Nyt keskitymme täysillä käsillä olevan kriisin hoitamiseen katsoen kuitenkin vahvasti tulevaisuuteen, siihen, miten tämän jälkeen turvaamme suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja talouden kestävyyden. Työ jatkuu!