Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuhe valtioneuvoston selonteossa kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta

Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuhe

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen

Muutokset puhuttaessa mahdollisia

Arvoisa puhemies,

Koronapandemia leimaa elämäämme ja politiikkaa tänään voimakkaasti, mutta nyt ei ole oikea aika sivuuttaa kauaskantoisia ratkaisuja. Kestävän kehityksen periaatteet katsovat yli koronan, mutta samalla akuuttiin tilanteeseen vastaaminen on parasta tulevaisuuspolitiikkaa.

Kestävästä kehityksestä on puhuttu pitkään, mutta Marinin hallitus vie asiaa nyt määrätietoisesti eteenpäin. Tästä on osoituksena myös tämä käsittelyssä oleva kestävän kehityksen selonteko. Kunnianhimoisena tavoitteena on taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä yhteiskunta. Nykyinen hallitusohjelma on rakennettu tähän tavoitteeseen nojaten. Koronasta huolimatta paljon on saatu jo aikaan, mutta paljon tulevaisuuden kestävyyttä lisääviä päätöksiä on tälläkin hallituksella vielä edessä.

Suomi tarvitsee tällaista uskalluksen politiikkaohjelmaa, jolla kestävän kehityksen haasteet käännetään työllistävän edelläkävijyyden mahdollisuuksiksi ja kestäväksi elämäntavaksi.

Arvoisa puhemies,

Ympäristön tilan heikentyminen ja ilmastonmuutos ovat ajuri monille muillekin ongelmille ja uhka koko maapallon elinkelpoisuutta. Siksi hallituksen suuri tehtävä on viedä Suomi hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi vuoteen 2035 mennessä. Tässä työssä edelläkävijyys on Suomen etu.

Vihreä siirtymä ja kestäviin ratkaisuihin investoiminen on suuri mahdollisuus. Vihreä siirtymä tarkoittaa Suomelle kestävää kasvua, työtä ja arjen hyvinvointia sekä samalla se tukee suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Rohkeus näissä asioissa antaa Suomelle kilpailuvaltin maailmanmarkkinoilla.

Suomessa poliittista konsensusta on historiallisesti rakennettu esimerkiksi komiteoiden avulla. Siksi toivon, että vihreän kehityksen ohjelmassa ja vihreässä siirtymässä otetaan käyttöön poliittista konsensusta rakentavia toimintamalleja. Oikeudenmukainen vihreä siirtymä voi edellyttää myös politiikan innovaatioita.

Arvoisa puhemies,

Sivistys on tärkeimpiä arvojamme ja ihmisen vapauden tae. Luottamus ihmisten kesken ja yhteiskunnan toimijoiden välillä on edellytys sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentamiselle.

Jatkossakin Suomi pärjää parhaiten panostamalla osaamistason nostoon kaikilla koulutusasteilla. Samalla oppimiseroja pitää kaventaa ja koulutuksellista tasa-arvoa on lisättävä. Jatkuvan oppimisen malli, varhaiskasvatuksesta aina täydennyskoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön asti, on Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin perusta.

Yhdenkään nuoren kouluttautuminen ei saa jäädä kiinni rahasta. Siksi oppivelvollisuuden laajentaminen, jos mikä, tukee kestävää kehitystä. Se on merkittävä työllisyysteko ja tulevaisuusteko, mutta se on myös tasa-arvo teko.

Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että saamme kaiken potentiaalin käyttöömme, niin että kuka tahansa lähtökohdistaan riippumatta voi opiskella miten pitkälle tahansa. Siksi myös korkeakouluopintojen pitää olla kaikille mahdollista.

Arvoisa puhemies,

Kaikki on pidettävä muutoksien ja haasteiden keskellä mukana. Siksi kestävän kehityksen tavoitteet sekä pitkäjänteinen, ylisukupolvinen ja ylivaalikautinen ajattelu ja toiminta ovat koronaviruspandemiasta huolimatta tärkeä lähtökohta, sillä ne muodostavat kestävän tulevaisuuden perustan.

Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen on tulevaisuuden talous- ja terveyspolitiikkaa ja siksi tavoitteena on oltava huono-osaisuuden vähentäminen. Myös tarpeenmukaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus kaikille taloudellisesta tilanteesta huolimatta on inhmillisesti mutta myös kansantaloudellisesti tärkeää.

Sote- uudistuksen lisäksi tarvitaan myös sosiaaliturvan kokonaisuudistus, jonka keskiössä on sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja toimeentulon turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa.

Arvoisa puhemies,

Työn merkitys toimeentulon lähteenä ja hyvinvoinnit takaajana on jatkossakin keskeinen. Suomi tarvitsee kaikkien työpanoksen, ja siksi vammaisten ja osatyökykyisten työllistämiseen on panostettava yhä enemmän. Myös työhyvinvointia ylläpitäviin toimiin on tartuttava voimallisemmin, sillä liian monet jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle liian varhain.

Esteettömyys, saavutettavuus ja vammaisten yhdenvertaisuus eivät edelleenkään toteudu ja siksi tarvitaan systemaattista työtä näiden edistämiseksi

Arvoisa puhemies,

Ilman politiikkajohdonmukaisuutta nämä hyvät tavoitteet eivät toteudu. Kestävä kehitys on otettava huomioon kaikilla politiikan alueilla. Esimerkiksi lakiesitysten vaikutusten arvioinnissa asiaa ei vielä riittävästi huomioida.

Politiikkajohdonmukaisuutta voidaan edistää myös ilmiöpohjaisella budjetoinnilla. Tämän lisäksi tarvitsemme BKT-mittaria täydentäviä hyvinvointitalouden mittareita, joilla pystymme paremmin erottamaan sen, mikä osa talouskasvusta lisää hyvinvointia, ja mikä osa kasvusta mahdollisesti jopa lisää pahoinvointia.

Arvoisa puhemies,

Tulevaisuus ei vyöry päällemme – me teemme sen yhdessä. Tämän päivän päätöksillä vaikutamme siihen, millaisessa maailmassa seuraavat sukupolvet elävät. Emme voi paeta tätä vastuuta tai siirtää sitä muille. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä painottaa, että kaiken kehityksen ajurina on oltava sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Siitä rakentuu hyväksyttävyys ja luottamus, joiden turvin Suomea ja maailmaa parannetaan kestävästi.