Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuhe käsiteltäessä valtioneuvoston Irak-selontekoa

Arvoisa puhemies!

Suomen ulkopolitiikan olennainen osa on globaalin vastuun kantaminen. Meidän tulee olla sekä itse aloitteellisia että harkita huolella osallistumisemme muodot, kun meiltä yhteisvastuun kantamista pyydetään. Viime viikkoina on käyty merkittäviä keskusteluja monenkeskisen yhteistyön tulevaisuudesta. Viikoittainen uutisvirta Atlantin tuolta puolen on kylmäävää ja aiheuttaa ymmärrettävästi suurta huolta koko kansainvälisessä yhteisössä.

Yhtäältä huoli sääntöperustaisen järjestelmän rakoilusta on otettava vakavasti ja toisaalta sen puolesta on tehtävä väsymättä töitä. Maailma tarvitsee tämän- ja huomispäivän megahaasteisiin yhdessä sovittuja ratkaisuja enemmän kuin koskaan. On hyvä keskustella myös niistä ponnistuksista, joissa suuri joukko maita on yhdessä onnistunut. Nyt käsittelyssä oleva selonteko Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Irakissa luo mahdollisuuden tällaiselle keskustelulle.

Irakin tueksi perustetulla kansainvälisellä koalitiolla, johon nyt kuuluu 75 jäsentä, on ollut ratkaiseva merkitys ISILin vastaisessa taistelussa. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on eri vaiheissa antanut tukensa Suomen osallistumiselle Irak-operaatioon. Tukemme jatkuu nyt, kun operaation seuraavaan ja samalla viimeiseen vaiheeseen siirtyminen edellyttää ISILin sotilaallista kukistamista.

ISILin vastainen koalitio tukeutuu YK:n turvaneuvoston päätöslauselmaan eli Irak-operaatioon osallistumalla Suomi myös kantaa vastuuta YK:n jäsenenä terrorisminvastaisessa rintamassa. ISILin lopullinen nujertaminen on kuitenkin vain yksi osa sitä suurta tavoitetta, että Irakin turvallisuustilanne saataisiin pysyvästi vakaalle pohjalle. Kurdit ovat olleet luotettavimmat ja tehokkaimmat toimijat ISILin vastaisessa taistelussa ja myös Suomen on valvottava, että heidän oikeuksiaan kunnioitetaan.

Selonteossa esitetty kokonaisvaltainen lähestymistapa on oleellinen turvallisuustilanteen vakauttamiseksi ja ainoa oikea tapa rakentaa Suomen tuki Irakille. Selonteosta selviää, että humanitäärisen avun ja esimerkiksi paikallishallinnon vahvistamisen ohella Suomi valmistelee myös tukea Irakin ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi. Tämä on konkretiaa, jolla epätoivon, näköalattomuuden ja köyhyyden juurisyihin pureudutaan.   

Arvoisa puhemies,

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä haluaa muistuttaa naisten ja tyttöjen merkityksestä, kun sodista ja konflikteista halutaan rakentaa polkua kohti kestävää rauhaa ja sovintoa. YK teetti viime vuonna maailmanlaajuisen tutkimuksen, jonka tulokset osoittavat, että kun naiset otetaan mukaan rauhanprosesseihin, tulee myös rauhansopimuksista kestävämpiä.

Toukokuussa pidettyjen parlamenttivaalien jälkeen toimivan hallituksen kokoaminen, demokratian vahvistaminen ja eri väestöryhmien yhdenvertainen kohtelu tulevat olemaan avainasemassa siinä, että ISIL ei kykene nousemaan uudelleen. Kuten edellisten Irak-selontekojen kohdalla, on myös nyt toistettava tarve valppaudelle omien rajojemme sisällä. Terroristinen teko on sitten edellisen selonteon valitettavasti tullut todeksi myös Suomen maan kamaralla. 

Arvoisa puhemies,

Lain mukaan suomalaisia voi palvella kriisinhallintatehtävissä kerralla enintään 2000. Kesäkuussa 2018 sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistui 482 suomalaista ja siviilikriisinhallintaan 109. Tilanne on nyt kohtuullinen, mutta mitä tapahtuu, kun osallistumisemme Libanonin operaatiossa päättyy? Uutta linjanvetoa suomalaisen kriisinhallinnan kokonaisuuteen siis tarvitaan.

YK:n tavoitteena on, että operaatioihin osallistujat tulisivat mahdollisimman läheltä konfliktialuetta. Siksi esimerkiksi Afrikan unionilla on merkittävä rooli alueen kriisien hallinnassa, ja YK:n ja AU:n pyrkimykselle uudistaa yhteisoperaatioitaan on annettava täysi tuki. Suomessa on pakolaiskriisin jälkimainingeissa alettu herätä siihen, että Afrikan mantereen kysymys on myös Euroopalle kohtalonkysymys. Operaatioiden valtuutuksen osalta sosialidemokraatit ovat useaan otteeseen peräänkuuluttaneet nykyistä aktiivisempaa ja vahvempaa osallistumista YK:n tai EU:n mandaatilla toimiviin kriisinhallintaoperaatioihin. Afrikan operaatioissa Suomi voisi antaa sitä panosta, jossa se on vahvimmillaan eli koulutus- ja esimiesosaamista.