Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuhe JTS-keskustelussa 19.5.2021

Muutokset puhuttaessa mahdollisia.

 

Arvoisa puhemies,

Hallituksen puoliväliriihessä käytiin tiukat neuvottelut. Riihen puinnissa käyty kiivas keskustelu on peittänyt näkyvistä tärkeän tosiseikan:

Puolivälitarkastelun totaalisesti muuttunut lähtökohta, koronakriisin hoito, on kansallinen menestystarina.

Suomi on selvinnyt kurimuksesta yhtenä parhaista. Olemme pitäneet tartunnat kurissa ja varmistaneet tehokkaan hoidon kaikille. Kriisin inhimillinen hinta on meilläkin ollut kova. Ilman tehokkaita toimia se olisi silti vielä monin verroin ankarampi.

Tämä menestys on meidän kaikkien yhteinen. Hallitus johti, mutta ilman opposition ja koko kansan osallistumista rajoitus- ja tukitoimiin, emme olisi onnistuneet.

Onnistunut kriisinhoito on ollut vastuullista talouspolitiikkaa. Suomen BKT:n lasku saatiin minimoitua tehokkailla kriisitoimilla yhdeksi Euroopan pienimmistä. Nämä toimet vaativat menokehyksen tilapäistä ylittämistä.

Kriisin jälkimainingeissa pitää vielä talouskasvun perusta ja tuottavat investoinnit varmistaa, hoitojonot purkaa ja sosiaalinen velka maksaa. Sekin on vastuullista talouspolitiikkaa.

Puoliväliriihessä hallitus on linjannut vaiheittaisesta paluusta kehykseen vuoteen 2024 mennessä. Menot laskevat linjauksen mukaan hallitusti. Ensi vuoden menot ovat yli kaksi miljardia kuluvaa vuotta pienemmät, Vuoden 2023 menoihin tehty 370 miljoonan sopeutus johtaa jo seuraavana vuonna VM:n pohjaesitystä matalampaan pysyvien menojen tasoon.

Riihessä sovitut toimenpiteet vakauttavat valtiovarainministeriön ennusteen mukaan velan vuosikymmen puolivälissä tavoitellulle 75% tasolle. Hallitus on siis, VM:n laskelmien mukaan, jo tehnyt toimenpiteet, joita kokoomus tämän vuoden talousarvion käsitellyssä ponsiehdotuksessaan vaati.

Nyt kuitenkin oppositiosta vaaditaan välitöntä paluuta kehykseen ja noin miljardin leikkausta budjettiin. Se olisi raju äkkijarrutus, joka toistaisi finanssikriisin virheet. Miljardi on helppo heittää ilmoille, mutta vaikea leikata. Eilisen keskustelun jälkeen jäimme odottamaan sitä konkreettista kokoomuksen vaihtoehtoa. Missä kassakaapissa on kokoomuksen miljardin leikkauslista? Ja aikooko puolue tuoda sen päivänvaloon ennen kuntavaaleja?

Arvoisa puhemies

Kaikki puolueet olivat yhtä mieltä menokehyksen ylittämisen välttämättömyydestä vuosina 2020 ja 2021. Nyt oppositiossa pidetään periaatteellisena kysymyksenä sitä, palataanko alkuperäiseen kehykseen ensi vuonna vai vuonna 2024.

Julkisen talouden kestävyyden ratkaisevat kuitenkin pitkän aikavälin työllisyysaste, talouden ja tuottavuuden kasvu. Eivät kahden vuoden kehystulkinnat.

Suomen luottoluokitus ei vaarannu eivätkä valtiolainojen korkomenot kasva tiukan määräaikaisten kriisiluontoisten menojen takia. Luottoluokittajia ja korkomarkkinoita kiinnostavat pikemminkin Suomen kasvunäkymät.

Riihessä ja sitä ennen tehtiin lukuisia työllisyysastetta nostavia päätöksiä, joiden vaikutus on yli 70 000 lisätyöllistä. VM:n laskelman mukaan näillä työllisyystoimilla on noin puolen miljardin julkista taloutta vahvistava vaikutus. Suurin työllisyysvaikutus tulee kuitenkin vahvistuvasta talouskasvusta.

Tuottavuuden kasvattaminen on pitkäjänteistä työtä. Siksi pääministeri Marin on esittänyt parlamentaarista yhteistyötä tutkimus- ja tuotekehityspanosten nostamiseksi 4% bruttokansantuotteesta. Terve talous tarvitsee innovatiivista yritystoimintaa ja osaamista.

Arvoisa puhemies

Yksi osa pohjoismaista hyvinvointivaltion mallia ja sopimusyhteiskuntaa ovat toimivat ja vakaat työmarkkinat.

Suomessa valtion ei ole tarvinnut ohjata työmarkkinoita yksityiskohtaisella lainsäädännöllä. Monet asiat on voitu jättää osapuolten sopimuspöytään. Vuosikymmeniä toiminut järjestelmä on ollut joustava, ja luonut vakautta.

Nyt järjestelmä uhkaa murtua yhden osapuolen yksipuolisten työehtosopimusjärjestelmää pirstovien toimien takia. Tuleva syksy tulee näyttämään kuinka syvän murroksen äärellä olemme. Purkaminen on yleensä helpompaa kuin rakentaminen. Voi olla, että kaikki nykyisen järjestelmän edut paljastuvat vasta, jos ne menetetään.

Suomi selvisi koronakriisistä erityisen hyvin koska me olemme luottamus- ja sopimusyhteiskunta. Viranomaisiin luotetaan, yhteisiä pelisääntöjä ja rajoituksia noudatetaan.

On aika koota voimat luottamus- ja sopimusyhteiskunnan, vakaan työllisyys- ja talouskehityksen puolesta myös työmarkkinoilla.

Arvoisa puhemies

Hallitus loi linjauksillaan hyvän pohjan vastuulliselle taloudenpidolle kasvun kautta. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä antaa vuosien 2022-25 julkisen talouden suunnitelmalle täyden tukensa.