Sosialidemokraattinen ryhmäpuheenvuoro UTP-selonteon lähetekeskustelussa

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon lähetekeskustelu
Sosialidemokraattinen ryhmäpuheenvuoro 11.11.2020
Kansanedustaja Erkki Tuomioja

Muutokset puhuttaessa mahdollisia

Arvoisa Puhemies!

Elämme vaikeata ja vaarallistakin aikaa, jossa turvallisuuteen kohdistuvat monimuotoiset uhat edellyttävät meiltä varautumista, valppautta ja vaikuttamista. Ydinaseet, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja maailmanlaajuiset pandemiat ovat koko ihmiskuntaa koskettavia eksistentiaalisia uhkia. Ne ovat niin hallitusohjelmassa kuin tässä selonteossa asianmukaisesti huomioitu.

Uudet laaja-alaiseen turvallisuuteen kohdistuvat uhat eivät ole syntyneet sotilaallisesta voimankäytöstä eikä niitä sotilaallisin keinoin voida ratkaista, mutta ne voivat ilmastonmuutoksen, muuttoliikkeiden ja eriarvoisuuden kasvun seurauksena muodostua myös sotilaallisten konfliktien lähteiksi.

Olemme myös nähneet perinteisen voimapolitiikan paluun, myös lähialueillamme, ja siten meidänkin on varauduttava sekä kansallisin toimin että kansainvälisessä yhteistyössä estämään aseellisten konfliktien ja Suomen turvallisuutta ja yhteiskunnan toimintakykyä vaarantavien tilanteiden syntyminen sekä Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin, kuten selonteossa oikein todetaan.

Omasta puolustuskyvystä huolehtiminen on tässä keskeisessä asemassa. Sitä linjataan yksityiskohtaisemmin tämän selonteon pohjalta valmisteltavassa puolustusselonteossa. Puolustuskykyämme voimme tukea kansainvälisellä yhteistyöllä, johon osallistumme siten että se palvelee omaa osaamistamme ja suorituskykyjen kehittämistä ja antaa meille mahdollisuuden tarvittaessa harkintamme mukaan osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan.

Laajentuneessa kansainvälisessä puolustusyhteistyössä Ruotsi on Suomen tavoin sotilaallisesti liittoutumattomana maana läheisin kumppanimme, jonka suhteen emme aseta rajoja kuinka pitkälle yhteistyössä voimme mennä.

Toinen tärkeä yhteistyön foorumi on Euroopan Unioni, jonka yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamisessa on viimeisen kolmen vuoden aikana edistytty enemmän kuin edeltäneen 30 vuoden aikana. Tämä on meidän kannaltamme kiitettävää ja toivomme näkevämme myös Ruotsin täysimääräisesti mukana tässä kehitystyössä.

EU:lla on tässä edelleen paljon työtä tehtävänä. Koronakriisiin vastaamisessa esiintyneet puutteet osoittavat tarpeen vahvistaa Euroopan varautumista ja solidaarisuutta. EU:n johtajuutta tarvitaan eikä unionin sitoutumisesta demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen saa syntyä epäilyjä.

Turvallisuus edellyttää meiltä laaja-alaista varautumista myös huoltovarmuuden, kyberturvallisuuden ja yleensä ihmisten arjen turvallisuuden osalta. Tärkeätä on huolehtia siitä, että Suomi pysyy maana, jossa ei muodostu sellaisia sisäisiä ihmisiä erottelevia ja vastakkain asettavia jakolinjoja, jotka synnyttävät turvattomuutta ja jota maamme rajojen ulkopuolelta voitaisiin käyttää hyväksi.

Turvallisuuspolitiikka ei ole vain varautumista, vaan sen täytyy olla myös aktiivista vaikuttamista. Turvallisuuteen kohdistuviin haasteisiin voidaan kestävästi ja menestyksellisesti vastata vain laajassa monenkeskisessä sääntöpohjaisessa yhteistyössä. Sitä ovat äärinationalistiset voimat viime vuosina murentaneet ja väheksyneet, yhteistyövaraista turvallisuutta ja ihmisoikeuksia heikentävällä tavalla.

Yhdysvaltain vaalitulos antaa toiveita, että tätä yhteistyötä voidaan taas vahvistaa. Tämä koskee niin ihmisoikeuksien puolustamista, avoimen ja reilun kaupan turvaamista, asevalvonta- ja aseriisuntaneuvotteluihin palaamista kuin ilmastonmuutoksen pysäyttämistä ja maailman saattamista kestävän kehityksen uralle.

Ydinasevallat modernisoivat ja kehittävät nyt myös ydinasejärjestelmiään. Siksi Suomen liittyminen tammikuussa voimaan astuvaan YK:n ydinasekieltosopimukseen olisi tervetullut asia, jolla osoitamme ettemme voi emmekä halua laskea minkään maan turvallisuutta epäsuorastikaan epäinhimillisten joukkotuhoaseiden varaan ja että haluamme olla painostamassa ydinasevaltoja todellisiin toimiin ydinaseriisunnan toteuttamiseksi, mihin ne ydinsulkusopimuksessa ovat sitoutuneet.

Parlamentaarisen seurantaryhmän puheenjohtajana kiitän hallitusta hyvästä yhteistyöstä selonteon valmistelussa. Seurantaryhmää on kuultu ja esittämämme kommentit näkyvät selonteossa. Tulos on hyvä ja tasapainoinen ja sitä meillä on mahdollisuus nyt eduskuntakäsittelyssä edelleen parantaa.