Sosialidemokraattien ryhmäpuhe käsiteltäessä valtioneuvoston puolustuspoliittista selontekoa

Ajankohtaista 14:22

Mika Kari

Arvoisa puhemies!

Suomen turvallisuus on tänään hyvin hoidettu. Turvallisuuspolitiikkamme ytimessä on aktiivinen ulkopolitiikka, hyvät naapuruussuhteet ja vahva kansainvälinen yhteistyö.

Sosialidemokraatit kannattavat turvallisuuspolitiikkamme kestävää linjaa ja siihen kuuluvaa pysymistä sotilasliittojen ulkopuolella. Suomi ei uhkaa ketään eikä salli aluettaan käytettävän hyökkäyksiin mitään valtiota vastaan.

Sosialidemokraatit pitävät uskottavaa puolustusta välttämättömänä osana turvallisuuspolitiikkaamme. Suomen oma puolustuskyky on tärkeä tekijä myös Pohjolan ja Itämeren vakaudelle.

Koko maan puolustaminen ja oman puolustuksen uskottavuus edellyttävät yleistä asevelvollisuutta. Olemme tänään tyytyväisiä siitä, että vaatimukset yleisen asevelvollisuuden hylkäämisestä ovat hiljentyneet.

Omaa puolustuskykyämme vahvistaa kehittyvä kansainvälinen yhteistyö. Tähän kuuluvat niin pohjoismainen yhteistyö, EU-yhteistyö kuin Naton rauhankumppanuuteen perustuvat yhteistyömahdollisuudet. Pidämme hyvänä, että myös Sipilän hallitus jatkaa kansainvälistä puolustusyhteistyötä ja sen kehittämistä.

Olisimme toivoneet, että hallitus olisi puolustusselonteossa avannut puolustuksen yhteistyönäkymiä nyt esitettyä pidemmälle erityisesti tilanteessa, jossa EU:n puolustusyhteistyölle on uutta kysyntää ja Ruotsissa on tiiviiseen yhteistyöhön valmiutta osoittanut hallituslinjaus.

Kansainvälistä yhteistyötä käsitellään selonteossa varsin suppeasti. Tämä osio kaipaa eduskuntakäsittelyssä syvempää analyysiä nykytilasta ja kehityssuunnista. Jäsenyytemme Euroopan unionissa on tuonut kiistatta puolustuksellista lisäarvoa sotilasliittojen ulkopuoliselle Suomelle. Puolustusyhteistyössä on oltava myös omin tavoittein, ei vain jonon jatkona. Pienenä maana meillä ei ole varaa kaikkeen, ja siksi yhteistyön alueet on mietittävä tarkkaan, ja omista tarpeistamme.

Selonteon yksi selkeä puute on erittäin suppeaan kirjaukseen jäänyt yhteistyömme sotilaallisesti liittoutumattoman Ruotsi kanssa. Pelkän nykytilan toteamisen sijaan, kappale olisi kaivannut yhteistyön syvempää arviointia. SDP on valmis entistä tiiviimmän Suomi-Ruotsi yhteistyön kehittämiseen. Kun maidemme turvallisuuspoliittiset linjaukset tähtäävät Itämeren alueen vakauden vahvistamiseen, voi kysyä miksi hallitus ei ole ottanut yhteisten resurssiemme käytön osalta näkemyksellisempää otetta?

Harjoitustoiminnasta on paljon puhuttu. Suomen linja puolustusalan harjoituksiin osallistumisessa on jatkossakin oltava oman suorituskykymme lisäämisessä ja kansallisen suvereniteettimme turvaamisessa. Harjoitustoiminnan tulee tukea turvallisuuspolitiikkamme peruslinjaa ja kunnioittaa päätöstämme pysyä vallitsevissa oloissa sotilasliittojen ulkopuolella. Merkitystä on silläkin, että ulko- ja puolustuspolitiikan virkakunta noudattaa demokraattisesti määriteltyä turvallisuuspolitiikan linjaa.

Uskottavaan puolustuskykyyn kuuluu ilma- ja merivoimien vanhenevan kaluston uusiminen. Suurhankintojen mittakaava huomioiden, on hankinnoista käytävä perinpohjainen ja analyyttinen keskustelu. Hankintojen yksityiskohtaiseen toteuttamiseen voidaan ottaa kantaa vasta tämän keskustelun jälkeen. Sosialidemokraatit korostavat, että uusista hankinnoista päätettäessä on samalla turvattava hyvinvointiyhteiskuntamme peruspalvelujen ja kansalaisille tärkeän sosiaaliturvan rahoitus.

Puolustuksemme rungon muodostaa jatkossakin maavoimien riittävä suorituskyky. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä edellyttää, että uusia isoja hankintaohjelmia ratkaistaessa maavoimien toimintaedellytysten turvaaminen on yhtäaikaisessa tarkastelussa.

Arvoisa puhemies!

Suomea ei puolusteta mielikuvilla, vaan todellisella suorituskyvyllä. Siksi on syytä todeta, että sodanajan joukkojen ns kasvattaminen 50 000 sotilaalla, on jo olemassa olevien joukkojen lisäämistä viralliseen ilmoitettuun vahvuuteen. Kuten puolustusvoimain ylipäällikkö, tasavallan presidentti Niinistö on todennut, Suomi ei ole todellisuudessa kasvattamassa sodan ajan vahvuuttaan. Joukkojen laskentatapoja muuttamalla suorituskyvyt eivät kyllä kohene.

Hyvää tässä esityksessä on aluepuolustuksen joukkojen käytettävyyden laajentaminen. Aluepuolustuksen kehittäminen osana kokonaismaanpuolustusta on tärkeää. Valitettavaa vain, että hallitus tyytyy vain juhlallisesti toteamaan, että maanpuolustusjärjestöjen rahoitusta turvataan. Lukijalle jää epäselväksi mitä hallitus tällä tarkoittaa. Maanpuolustusjärjestöjen rahoituksesta hallitus on toisella kädellä leikannut ja rahoja on palautettu vasta eduskunnan vaatimuksesta.

Arvoisa puhemies,

Turvallisuuslinjauksemme uskottavuutta vahvistaa kansalaisten vahva tuki linjallemme ja puolueiden kyky yhteistoimintaan turvallisuuspolitiikkamme käytännön toteuttamisessa. Annan tunnustusta sille, että Tasavallan presidentti ja pääministeri ovat myös tämän selonteon valmistelussa halunneet jatkaa yhteisymmärrykseen perustuvaa toimintalinjaa.

SDP korostaa laajan parlamentaarisen yksimielisyyden tärkeyttä turvallisuuspolitiikkamme ratkaisussa. Puolustuspolitiikka on maraton-laji ja siinä tehtävät valinnat, kuten hankinnat ulottuvat useiden vaalikausien yli.

Puolustusselonteko on tehty löyhässä yhteydessä UTP- selontekoon ja parlamentaarisen seurantaryhmän joitain huomioita kuunnellen. Kuitenkin irrallisena, omana selontekonaan. Olisikin syytä miettiä onko tämä löyhästi toisiinsa yhteyksissä oleva selontekoprosessi toimiva.

Yhtenä vaihtoehtona olisikin jatkossa yhdistää kyseiset selonteot yhdeksi turvallisuuspolitiikan peruslinjaukset sisältäväksi kokonaisuudeksi. Turvallisuusympäristömme muutoksia ja siitä tehtäviä johtopäätöksiä tulisi jatkossa arvioida yli hallitus- ja oppositiorajan jo ennen selonteon kirjoitustyön käynnistymistä.

Toivomme, että puolustuspoliittisen selonteon valiokuntakäsittelyyn samaa parlamentaarista yhteistyön henkeä, kuin oli ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valiokuntakäsittelyn yhteydessä.

Yhdessä, tillsamans, teemme mietinnöstä, selontekoakin paremman.