Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Sivistetäänkö koko kansa?

Ajankohtaista 14:15

Eduskunnan kyselynurkassa keskusteltiin kansanedustajien Tuula Peltosen ja Päivi Lipposen toimesta sivistyssektorin asioista. Keskustelussa nousivat esiin mm. perusopetuslainmuutokset ja uusi yliopistolaki.
Perusopetuksen huolenaiheena ovat mm. suuret luokkakoot. SDP on vaatinut luokkakokojen pienentämistä, jotta opetusympäristö olisi sekä oppilaille että opettajille mahdollisimman hyvä. Keskustelussa nousi esiin myös perusopetuslain muutos, joka mahdollistaisi erityisoppilaiden integroimisen yleisopetukseen siten, että maksimiryhmäkoko voitaisiin ylittää. SDP ei hyväksy ryhmäkokojen ylittämisiä eikä erityisluokkien alas ajamista.

Uusi yliopistolaki muutti yliopistojemme asemaa merkittävästi. Yliopistot tulivat autonomisiksi ja ne alkoivat vastata mm. omasta taloudestaan. Valtio on jatkossakin perusrahoituksen myöntäjä, mutta yliopistoilla on mahdollisuus kerryttää varoja myös yksityisistä lähteistä. Perusrahoitus on kuitenkin todettu olevan riittämätön eikä varojen kerääminen yksityisiltä lähteiltä ole kaikille yliopistoille helppoa. Uuden yliopistolain vaarana onkin, että Suomeen kehittyy kahdenkastin yliopistoja – sellaisia, jotka kerryttävät varoja sekä valtiolta että yksityiseltä puolelta ja sellaisia, jotka eivät saa rahoitusta kummaltakaan puolelta.

Riittämättömästä perusrahoituksesta aiheutuvia surullisia esimerkkejä ovat mm. Oulun yliopiston työntekijöiden irtisanomiset sekä Kajaanin opettajakoulutuslaitoksen lakkauttaminen.