Sisäpoliittinen julkilausuma: Kohti uutta kasvupolitiikkaa

Ajankohtaista 13:38

Joensuun puoluekokous

Sosialidemokraatit haluavat rakentaa sellaista tulevaisuuden Suomea, joka perustuu luottamukseen ja luovuuteen. Haluamme vakaata ja turvallista edistystä. Seuraavat vuodet eivät kuitenkaan tule olemaan maallemme helppoja. Me ymmärrämme Suomen taloudellisen tilanteen vakavuuden. Suomi on nostettava jaloilleen. Saimme maamme uudelleen kasvun tielle edellisen porvarihallituksen jäljiltä ja sen me teemme vastuullisesti ja kansalaisia oikeudenmukaisesti kohdellen nytkin. Vaihtoehtomme perustuu talouskasvun tukemiselle, työllisyyden nostamiselle ja vahvalle sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle.

Suomi tarvitsee uutta teollisuuspolitiikkaa olemassa olevien työpaikkojen säilyttämiseksi ja uusien luomiseksi. Meidän on pidettävä huolta pitkäjänteisestä energiapolitiikasta, joka on myös kustannustehokasta. Tutkimus- ja kehitysrahoituksen tasoa on nostettava. Kansalaisten osaamispohjaa on vahvistettava. Perinteistä teollisuuttamme on uudistettava niin, että se tuottaa tulevaisuudessa yhä enemmän teollisia palveluita ja reagoi tarpeeseen ympäristöystävällisemmän teknologian kysynnän kasvusta.

Sosialidemokraattien tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tähän tavoitteeseen pääseminen vaatii kahden hallituskauden johdonmukaista talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Työllisyysastetta on nostettava kaikissa ikäryhmissä, ei vain iäkkäiden kansalaisten parissa.

Työkyvyttömyyden syihin on puututtava päättäväisesti. Osatyökykyisten palveluita ja mahdollisuuksia heille sopiviin töihin on parannettava. Työelämän on muututtava nykyistä inhimillisemmäksi. Erityisesti nuorille työttömille ja työttömyysuhan alaisille on lisättävä aktiivisen työllisyyspolitiikan toimenpiteitä. Jokaiselle nuorelle on tarjottava työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka kolmen kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta. Nuoreen otetaan yhteyttä ja tehdään tilannekartoitus kuukauden sisällä. Vain näin pystytään estämään nuorten syrjäytyminen työmarkkinoilta.

Sosialidemokraatit edellyttävät, että julkisen talouden tasapainon saavuttamiseksi laaditaan kaksi vaalikautta kattava kansallinen ohjelma, jossa julkiselle taloudelle turvataan riittävä rahoitus, mahdolliset säästöt toteutetaan aikanaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja jossa työttömyyden torjuminen nostetaan politiikan ykkösasiaksi. Samalla on pikaisesti haettava keinoja uudelle kasvupolitiikalle, jotta Suomi voi menestyä tulevaisuudessa.

Suurituloisten veronalennuksia ei voida enää jatkaa. Yhteiskunnan voimavarat on käytettävä työllisyyttä tukeviin hankkeisiin. Veronalennukset eivät tuo tässä tilanteessa suomalaisille lisää työtä ja hyvinvointia. Päinvastoin verotusta pitää korjata oikeudenmukaisemmaksi. Pääomatulonsaajien tulee osallistua nykyistä enemmän yhteisen potin kasaamiseen. Pienituloisten tulonmuodostusta ja työllistymismahdollisuuksia voidaan tukea edelleen veropolitiikalla.

Suomen on palattava sopimisen kulttuuriin. Maan hallitus ei ole osannut päättää, ovatko palkansaajajärjestöt sille kumppani vai vastustaja. Palkkamaltin turvanneesta sopimisesta luopuminen on johtanut työmarkkinoiden epävakauteen, joka jarruttaa Suomen uutta nousua.

Keinottelijat kuriin

Kansainvälisen rahoitusmarkkinoiden säätelemättömyyden aiheuttama finanssikriisin ensimmäinen vaihe yhdessä porvarihallituksen virheellisen talouspolitiikan kanssa aiheutti Suomessa bruttokansantuotteen jyrkän laskun, viennin romahduksen sekä ennätyksellisen nopeasti kasvaneen julkisen talouden alijäämän. Työttömyys on samalla kasvanut nopeasti ja erityisesti nuorten työllistymismahdollisuudet ovat heikentyneet pikavauhdilla.

Eurooppalaiset sosialidemokraatit esittivät jo ennen ensimmäisen finanssikriisin puhkeamista Euroopan parlamentille pääomamarkkinoiden säätelyä ja rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa. Finanssikriisin toisessa, erityisesti Eurooppaa ja euroaluetta koskevassa, vaiheessa olemme uudelleen nostaneet esille vaatimuksen kansainvälisen spekulaation ja keinottelun hillitsemisestä. Sosialidemokraatit ovat esittäneet rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa kynnyskysymyksenä tuestamme muille euroaluetta vakauttaville toimenpiteille. Me emme hyväksy sitä, että veronmaksajat joutuvat vastuuseen keinottelijoiden virheistä.

Rahoituslaitosten on kannettava oma vastuunsa ja osuutensa kriisin kustannuksista. Sosialidemokraattien päättäväisyyden tässä asiassa ei pitäisi olla kenellekään yllätys. Muualla Euroopassa, mm. Saksassa jopa keskustaoikeistolaiset puolueet hyväksyvät pikku hiljaa ajatuksen unionin alueella toteutettavasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen porvarihallitus kuitenkin kieltäytyy edes keskustelemasta opposition kanssa asiasta. Hallitus kyykyttää eduskuntaa tuomalla sen eteen valtavan rahoituspaketin ota-tai-jätä –asenteella. Hallituseliitti sanelee ja kansanvalta korkeintaan anelee.

Euroalueen kriisi toimii myös keppihevosena finanssikriisissä tappiolle jääneen uusliberalistisen talousopin uudelleen elvyttämiseksi. Julkisen talouden tasapainottaminen on kyllä jokaisen vastuullisen hallituksen tehtävä kahden seuraavan hallituskauden aikana. Kaikkien unioninmaiden yhtäaikainen finanssipolitiikan jarrutus voi kuitenkin johtaa kriisin pahenemiseen. Oikeisto yrittääkin väistellä finanssijärjestelmän rakennevirheiden korjaamista asettamalla säästövaatimuksia yksistään julkistalouden kontolle myös sellaisissa maissa, joissa julkisen talouden alijäämän ovat kansainvälisesti katsottuna suhteellisen alhaiset, niin kuin tilanne Suomessa on.

Taisteluun köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan

Kansakunnan kahtiajako ei saa enää jatkua. Köyhyyden kasvu on pysäytettävä ja se on käännettävä laskuun. Veronalennusten ja mekaanisten leikkauslistojen vaihtoehtona on yhteisvastuuseen ja tasa-arvoon perustuva linja. Jokaisen ihmisen ihmisarvo on turvattava ja heille on tarjottava tiheä turvaverkko, mahdollisuudet kehittää itseään ja nousta ihmisarvoiseen elämään.

Lapsiperheiden köyhyyden nopea kasvu viimeisten vuosien aikana on maamme häpeäpilkku. Yksihuoltajaperheiden köyhyyttä ehkäistään parhaiten parantamalla työllisyyttä ja turvaamalla perheiden palvelut. Työttömien lapsiperheiden asemaa on parannettava nostamalla kunnallista perusvähennystä tuntuvasti. Sosiaalipoliittisten tulonsiirtojen ja palkkatyön yhteensovittamisen ongelmat tulee korjata, jotta kaikissa tilanteissa työn vastaanottaminen on kannattavaa. Päivähoitopaikan saaminen on oltava joustavaa. Nämä toimet lisäävät samalla tilapäisen tai osa-aikaisen työn vastaanottamisen mahdollisuutta. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoja on pienenettävä ja lasten sekä nuorten mielenterveyspalveluihin on panostettava nykyistä enemmän.

Eläkeläisköyhyyttä on vähennettävä nostamalla kansaneläkettä. Tämä parantaa samalla myös pienimpiä työeläkkeitä ja palkitsee eläkevuosina tehdystä työstä edistäen ikäihmisten työllisyysastetta. Sosialidemokraatit haluavat myös säätää vanhuspalvelulain, jolla turvataan kakkien ikäihmisten asema ja palveluiden saatavuus koko maassa. Tämän olemme velkaa maamme rakentajille.

Työttömyysturva on nostettava etuuksien tason suhteen pohjoismaiselle tasolle. SDP sitoutuu siihen, ettei työeläkkeitä leikata tulevalla vaalikaudella.

Väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen tulee nostaa sosiaali- ja terveyspolitiikan painopisteeksi. Kuntien mahdollisuutta vastata perusterveydenhuollon palveluista vahvistetaan ja rahoitusjärjestelmää selkeytetään tasa-arvoa tukevaksi.

Ulkomaisen työvoiman riisto estettävä

Maahanmuuttopolitiikan on oltava hallittua ja osallisuutta korostavaa. EU/ETA-maiden ulkopuoliselta alueelta tulevan työperäisen maahanmuuton tulee perustua aitoon työvoimatarpeeseen talouden eri toimialoilla. Hyvin suunniteltu ja hoidettu maahanmuuttopolitiikka parantaa maahanmuuttajien asemaa ja auttaa suomalaista yhteiskuntaa samaan parhaan mahdollisen hyödyn maahanmuuttajien tiedoista ja taidoista.

Talouden dynaamisuus ja uuden työn synty edellyttää ihmisten kansainvälistä osallistumista ja avoimuutta maailmaa kohtaan. Jos työttömyys lisääntyy, on työperäistä maahanmuuttoa koskevan politiikan oltava hyvin suunniteltua ja harkittua. Siksi juuri nyt ei ole oikea aika muuttaa olemassa olevaa maahanmuuttoa koskevaa lainsäädäntöä. Työvoiman saatavuusharkinta on säilytettävä nykymuodossaan, jotta maassa tällä hetkellä työttömänä oleva työvoima saadaan täysimääräisesti käyttöön niin täällä työttömänä olevien maahanmuuttajien kuin kantasuomalaistenkin osalta.

Reilut työehdot kuuluvat kaikille kansallisuuteen katsomatta. Tämä vaatii riittävää panostusta työehtojen valvontaan. Meidän on estettävä Suomeen syntyneiden halpatyömarkkinoiden leviäminen sekä saatava harmaat työvoimamarkkinat normaaliin yhteiskunnallisen toiminnan piiriin. Näin estämme ulkomaalaisten työntekijöiden riiston ja epäinhimilliset työolosuhteet ja autamme niitä yrityksiä, jotka hoitavat asiansa mallikelpoisesti toimimaan maassamme.

SDP pitää välttämättömänä, että ulkomaisen työvoiman käyttöä valvovien viranomaisten resursseja vahvistetaan ja että tuottavuusohjelman nimissä henkilöstöä ei valvontatehtävistä vähennetä. Ulkomaisen vuokratyövoiman käyttöä on myös säädeltävä nykyistä tarkemmin. Ulkomaisen työvoiman on oltava verotukseen liittyvien oikeuksien ja velvoitteiden osalta samassa asemassa kuin kotimaisenkin työvoiman. Maahanmuuttajilla on oltava myös mahdollisuus saada tietoa työelämän ja suomalaisen yhteiskunnan oikeuksista ja velvollisuuksista.

Suomeen muuttaville ihmisille on taattava mahdollisuudet integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Avainasemassa on kielenopetus. Työnantajan on osallistuttava rekrytoimansa ulkomaisen työntekijän kotouttamisesta sekä esimerkiksi kielikoulutuksesta ja tulkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin.

Maahanmuuttajien keskittyminen tietyille alueille erityisesti suurissa kaupungeissa vaikeuttaa kotoutumista ja voi pahimmillaan johtaa kantaväestön ja maahanmuuttajien väliseen vastakkainasetteluun. Alueellinen eriytyminen on siksi estettävä. Ongelmien ennaltaehkäisemiseksi on panostettava paitsi asuinalueiden monipuoliseen asuntotarjontaan, myös koulujen resursointiin.