Sirpa Paateron puhe puoluevaltuustossa

Ajankohtaista 12:07

Sirpa Paatero

Puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paateron puhe SDP:n puoluevaltuustossa 21.4.2018

Hyvät toverit,

viime vuoden itsenäisyyden satavuotisjuhlasta siirryimme toisenlaisiin tunnelmiin vuoden 2018 koittaessa. Vuoden 1918 surullisten tapahtumien vuosi ei ole juhlaa, mutta se on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, mikä sai juuri itsenäistyneessä maassa kansalaiset kääntymään toisiaan vastaan niin kohtalokkaalla tavalla.

Sata vuotta sitten oli maamme nuori kansakunta, jossa valtaa oli demokratian keinoin annettu niin eduskuntaan kuin kunnillekin. Luottamusta siihen, että maa oli menossa oikeaan suuntaan ja kohti valoisaa tulevaisuutta, ei kuitenkaan löytynyt. Työttömyys, nälkä ja toivottomuus. Ne olivat läsnä Suomessa sata vuotta sitten samalla tavalla kuin ne ovat läsnä maailmassa vieläkin. Kun toivottomuus musertaa alleen, tartutaan maailmalla vieläkin aseeseen tai paetaan kauas kotoa etsimään parempaa tulevaisuutta.

Myös satavuotiaassa Suomessa tulee huolehtia siitä, ettei kansakuntamme jakaudu enää ikinä kahtia. Niihin, jotka pärjää, ja niihin, jotka valtaa toivottomuus. Toverit, meidän on huolehdittava siitä, että Kaikki pidetään mukana.

Demokratian toteutumiselle Suomessakin on edellytyksenä ihmisten kokemus kohtuudesta, reiluudesta ja siitä että on arvokas osa yhteiskuntaa. Nyt liian moni kokee ulkopuolisuuden tunnetta ja ajautuu normaalin yhteiskunnan ulkopuolelle ja jossa vallitsevat omat pelisääntönsä. Juho Saaren eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportissa sanotaan, että suomalainen eriarvoisuus aiheutuu enemmänkin hyväosaisuuden yleistymisestä kuin laaja-alaisesta huono-osaisuuden kasautumisesta.

Kuitenkin osa suomalaisista ei ole samassa määrin päässyt mukaan tähän myönteiseen kehitykseen. Tästä ovat osoituksena muun muassa pidentynyt toimeentulotukiasiakkuus ja köyhyys, pysyvät väestöryhmien väliset terveyserot, äänestämisessä ja poliittisessa osallistumisessa havaittavat erot, korkea työttömyys, mittava koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten osuus, ylivelkaantuminen, kotoutumisen haasteet sekä asuinalueiden ja alueellinen eriytyminen.

Vaikka turvajärjestelmämme siis takaakin kaikkien perustoimeentulon, on yhteiskunnassamme kuitenkin joukko ihmisiä, jotka ovat muutoin syrjäytyneet yhteiskunnasta.

Hyvät toverit,

poliittiset päättäjät tarvitsevat luottamusta niin oman puolueen kentältä kuin kansalaisiltakin. Nykyinen hallitus on toimillaan osoittanut, ettei se ole lunastanut kansalaisten odotuksia ja luottamusta. Epäoikeudenmukaisen politiikan lisäksi, myöskään prosessit eivät mene kuten demokraattisessa Suomessa on totuttu. Sataan vuoteen suurinta reformia, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta, ohjaa nyt yksinomaan kiire, ja kireä aikataulu.

Lainsäädäntötyö ei ole laadukasta, asiantuntijoita ei kuunnella tai ehditä kuulla. Eikä uudistuksella ei ole vaaleilla annettua mandaattia, vaan se on poliittisen lehmänkaupan tulos: kokoomus saisi valinnanvapautensa ja keskusta maakuntahallinnon. Samalla uudistuksen alkuperäiset tavoitteet on kokonaan unohdettu.

**

Meidän SDP:ssä on oltava seuraavaksi kansalaisten luottamuksen arvoisia. On ollut surullista nähdä, millaisilla arvoilla ja keinoilla nykyhallitus johtaa Suomea ja suomalaisia. Ensi vaalien jälkeen tarvitsemme sosialidemokraattisilla arvoilla johdettua tulevaisuuspolitiikka.

Meidän sosialidemokraattien työskentelyssä on nyt tekemisen meininki ja tämä viikonloppu on hyvä osoitus siitä. Ohjelmatyössämme on ollut laajasti mukana eri taustaisia ihmisiä ja tämän kokouksen aikana pääsemme työstämään eteenpäin ajatuksiamme ja näkemyksiämme 2030-luvun Suomesta, pohjana YK:n kestävän kehityksen 2030 tavoitteet.

Poliittisen ohjelman valmistelutyö, periaatejulistus, vero-ohjelma, yleisturvauudistus, 2040-luvulle ulottuva kaupunkipolitiikka ja liikenneratkaisut ja jo aiemmin julkistetut perhevapaamalli ja lapsiköyhyyden torjuntaohjelma ovat meidän näkemyksiämme siitä, millaista Suomea haluamme rakentaa. Lyhyemmällä aikavälillä työstämme näistä seuraavien eduskuntavaalien tavoitteemme ja askelmerkit hallitusneuvotteluihin.

**

Suomen tulevaisuuden menestystarinaa ei kirjoiteta työehtoja heikentämällä, rikkaiden verovähennyksillä, koulutuksesta leikkaamalla tai sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinaehtoistamisella.

Kun vihdoin olemme kasvun tiellä, ei kasvua saa tukahduttaa pelottelulla.
Suomen tulevaisuuden menestys tehdään tulevaisuuteen investoimalla, ei siitä säästämällä.
Tulevaisuudessa tarvitaan korkeaa ja laaja-alaista osaamista, satsauksia teknologiaan, innovaatioihin ja tuotekehitykseen. Tarvitaan tahtoa olla maailman paras.

90-luvun lamassakin ymmärrettiin satsata tulevaisuuteen, niin pitäisi nytkin. Viime aikoina on monilta eri tahoilta kuultu tätä samaa viestiä. Talouden arviointineuvosto ja monet talousasiantuntijat niin Suomessa kuin maailmallakin, yrittävät antaa meille reseptin huomispäivän menestykseen. Miksi hallitus ei vaan kuule tai kuuntele?

**

Suomi on satavuotisen historiansa aikana kouluttanut itsensä maailman menestyneimpien maiden joukkoon. Tulevaisuudessa maailmassa pärjää yhä enemmän vain koulutuksen ja sivistyksen keinoilla. Samalla kun ne ovat välineitä kansakuntamme menestykseen, ovat ne keinoja jokaisen suomalaisen kasvamiseksi ihmisenä täyteen potentiaaliinsa. Jokaiselle pitää antaa työkalut luoda itselleen sellainen tulevaisuus kuin hän itse haluaa.

Nyt emme ole suoriutuneet tästä kovin hyvin. Samaan aikaan kun kasvu-uralle päässeessä Suomessa on työvoimapula, on maassamme silti 100 000 ihmistä vailla toisen asteen koulutusta. Tämä on häpeällistä. Enemmän kuin koskaan, tarvitsemme panostuksia ihmisen osaamispolkuun aina varhaiskasvatuksesta ammatilliseen koulutukseen ja yliopisto-opintoihin. Sosialidemokraatit haluavat korjata tämän hallituksen tekemät leikkaukset suomalaisten osaamiseen ja investoida tulevaisuuteen oppimismiljardin.

Hyvät toverit,

Suomen kasvua luodaan paitsi valtiovallan toimilla, myös kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla. Tämä kevät on ollut kaupunkien ja kaupungistumisen kevät – maailman megatrendeistä kumpuava ja maakuntauudistuksen myötä lisää vauhtia saanut keskustelu on ollut hyödyksi koko Suomelle. Suomi tarvitsee määrätietoista kaupunkipolitiikkaa.

Kaupungistuminen ei ole uhka vaan trendi jota pitää tukea. Kaupungistuminen ja talouskasvu kulkevat käsi kädessä. Kun annamme kaupungeille työkalut kasvaa kestävästi ja ihmisten hyvinvointia samalla lisäten, varmistamme myös samalla koko Suomen kasvun ja kehityksen.

Yksi hyvä työkalu ovat MAL-sopimukset, joita tulisi yhä laajentaa ja niiden painoarvoa lisätä. Maankäytön strategista suunnittelua tulee vahvistaa kaupunkialueilla niin, että rakennus- ja infrahankkeita voidaan suunnitella laajemmin ja yli kuntarajojen. Valtion on rahoitettava liikennehankkeita, jotka vauhdittavat asuntorakentamista, tukevat joukkoliikenteen kehittymistä ja antavat toimintaedellytyksiä uudelle teollisuudelle ja investoinneille sekä tätä kautta tukevat työllisyyttä.

Erityinen huomio tulee olla raidehankkeissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja työvoiman liikuttamiseksi kasvukeskusten sisällä ja niiden välillä. Vastineeksi kuntien on sitouduttava nostamaan asuntokaavoituksen määrää. Tarvitsemme väyläinvestointeihin uudenlaisia rahoitusmalleja ja nykyistä pidemmän aikavälin suunnitelmia.

Hyvät toverit,

Luottamus tarkoittaa myös turvallisuuden tunnetta. Maailma näyttäytyy meille nyt uutisten valossa varsin epävarmalta, kun kuulemme jatkuvasti surullisia viestejä esimerkiksi Syyriasta tai Myanmarista. Maailman tilanne tuntuu ennalta-arvaamattomalta, katsoopa sitten suurvaltojen johtoa idässä tai lännessä.

Lähes päivittäin tulee uutisia erilaisista hybridi vaikuttamiskeinoista, joissa mukana ovat niin kyberhyökkäykset, myrkytykset, alueiden valtaukset, pommitukset, informaatiovaikuttaminen, valeviestintä kuin myrkytykset, kauppasota tai pakotteet.

Asioiden yhdessä sopiminen kansainvälisillä foorumeilla kuten YK:n turvaneuvostossa, tarvitsisi nyt arvostusta ja vahvistusta.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään yhdessä myös täällä Euroopassa. Suomi, kuten yli 20 muuta maata, ovat sitoutuneet yhteisen puolustuspolitiikan osien kehittämiseen – ei kuitenkaan yhteiseen puolustukseen. Aiheellinen kysymys yhteisestä eurooppalaisesta ulkopolitiikasta on, miten eri maat sen ajattelevat?

Syyrian pommituksiin antoivat tukensa esimerkiksi Saksa, Ranska ja Britannia, mutta keskustelua ei käyty koko unionin tasolla. Uudenlaista ajattelua tarvitaan siitä, mitä yhteinen ulko- ja turvallisuus- tai puolustuspolitiikka on Euroopan tasolla käytännössä.

**

Hyvät toverit,

luottamuksemme Suomen ja koko maapallon tulevaisuuteen kaipaa siis vahvistusta. Sosialidemokraattien on nyt otettava johtajuus ja tarjottava vastuksia epävarmuutta aiheuttaviin kysymyksiin.

Tervetuloa kokoukseen ja työskentelyyn tänä viikonloppuna sekä toukokuussa järjestettävään tulevaisuusfoorumin, joissa pääsemme myös pureutumaan tulevaisuuden SDP:n luomiseen ja sellaisen sosialidemokraattisen politiikan luomiseen, jolla rakennetaan luottamusta.

Kokous on avattu.