Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Sirpa Paateron avauspuhe SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa 19.11.2022

Ajankohtaista 13:55

Puoluevaltuuston puheenjohtaja, kuntaministeri Sirpa Paateron avauspuhe SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa 19.11.2022

Muutokset puhuttaessa mahdollisia, puhuttu pitää.

 

Arvoisat puoluevaltuutetut,

Värderade partifullmäktigeledamöter,

Hallituskausi on loppusuoralla. Kausi, joka on ollut kaikin tavoin hyvin poikkeuksellinen. Olemme joutuneet kohtaamaan asioita, joita lähihistoriassamme yksikään hallitus ei ole kokenut. Kolme vakavaa kriisiä on sattunut vahtivuorollemme: ensin globaali koronapandemia, sitten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja nyt siitä seurannut energiakriisi. Myös puoluevaltuustomme on kauden aikana linjannut merkittävistä asioista, kun kevään ylimääräisessä kokouksessa päätimme kannattaa Suomen jäsenyyttä Puolustusliitto Natossa. Olemme yhdessä tehneet historiaa.

Pääministeripuolueena voimme olla tyytyväisiä siihen, että kriisien keskelläkin olemme toteuttaneet hallitusohjelmamme mukaisia merkittäviä uudistuksia, joilla vahvistetaan suomalaisen hyvinvointivaltion oikeudenmukaista, yhdenvertaista ja kestävää linjaa. Pääministeri Sanna Marinin hallitus on toteuttanut suurimmat uudistukset Suomessa vuosikymmeniin. Oppivelvollisuuden pidentäminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus sekä perhevapaauudistus ovat kaikki osa sitä mittavaa perintöä, jonka tämä hallitus jättää tuleville polville.

Merkittävien uudistusten ohella olemme onnistuneet akuutissa kriisinhoidossa, myös talouden näkökulmasta. Vaikka maamme velkasuhde on koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan seurauksista johtuen kasvanut 7,8 prosenttiyksikköä ja hallitusta on tästä arvosteltu, on tuo kuitenkin kriisioloihin varsin maltillinen luku. Se on euromaista neljänneksi vähiten ja selvästi vähemmän kuin esim. vuoden 2008 finanssikriisin aikana jolloin velkasuhde kasvoi 21 prosenttiyksikköä, 1990-luvun lamassa vielä tätä kaksi kertaa enemmän.

 

Bästa kamrater,

Regeringen har i dessa kristider tagit sitt ansvar för att människor i svåra tider inte lämnas åt sitt öde, ingen lämnas utanför. Företagens och civilsamhällets verksamhetsförutsättningar har också fått starkt stöd när de har drabbats av svårigheter.

Emme ole halunneet toistaa edellisten talouskriisien virheitä, joiden jälkiä joudumme korjaamaan vielä tänäänkin. Olemme halunneet valita vaihtoehdon, joka on ihmisten puolella. Suomalaisten paras vakuutus vaikeina aikoina on hyvinvointivaltiomme. Tästä me pidämme kiinni.

 

Hyvät toverit,

Meille sosialidemokraateille on aina ollut tärkeintä, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus kohtuulliseen toimeentuloon ja hyvään arkeen, läpi elämänkaaren vauvasta vaariin. Tätä politiikkaa olemme hallituksessa osaltamme edistäneet.

Haluamme taata sen, että jokaisella lapsella ja nuorella on parhaat mahdollisuudet tavoitella unelmiaan, lähtökohdistaan riippumatta. Siksi palautimme kaikille subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen ja alensimme varhaiskasvatusmaksuja, käynnistimme kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun ja rakensimme Harrastamisen Suomen mallin.

Haluamme, että jokainen suomalainen pystyy osallistumaan työelämään, omien mahdollisuuksiensa mukaan. Toteutimme pohjoismaisen työvoimapalvelun mallin, paransimme osatyökykyisten mahdollisuuksia osallistua työelämään sekä purimme epäoikeudenmukaisen aktiivimallin.

Olemme halunneet varmistaa, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus arvokkaaseen ikääntymiseen. Siksi olemme toteuttaneet korotukset pienimpiin eläkkeisiin, perustaneet vanhusasiavaltuutetun viran ja toteuttamassa ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksen.

Olemme halunneet varmistaa jokaiselle oikeuden kohtuulliseen toimeentuloon, elämäntilanteesta riippumatta. Siksi alensimme sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja, teimme korotukset perusturvaan ja lyhensimme maksuhäiriömerkintöjen kestoa.

Olemme siis halunneet määrätietoisesti vahvistaa hyvinvointivaltiotamme, sitä vakuutusta joka kannattelee meitä kriisien yli.

 

Hyvät toverit,

Odottavat katseemme kääntyvät väistämättä jo tammikuulle, jolloin uudet hyvinvointialueet käynnistävät toimintansa. Palvelujen kokoaminen laajemmille hartioille tarjoaa aikaisempaa paremmat mahdollisuudet niiden kehittämiseen ja parantamiseen. Uudistuksen myötä on tullut myös näkyväksi sote-järjestelmämme pitkäaikainen kestävyysvaje. On selvää, etteivät kaikki järjestelmän epäkohdat korjaannu yhdessä yössä, vaan muutos vaatii myös kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Työ ei ole vielä ohi, vaan siinä on päästy vasta alkuun.

Hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyys on herättänyt paljon keskustelua. Alueiden talous on ymmärrettävästi tiukoilla ensimmäisinä vuosina: kiihtyvä inflaatio, palkkaratkaisut, tulevat muutoskustannukset ja osaltaan kuntien sote-kulujen alibudjetointi sekä erityisesti koronan aiheuttama ylimääräinen hoitovelka vaikuttavat tähän. Hyvinvointialueiden rahoitus määräytyy Suomen nykyisten sote-menojen pohjalta ja siirtymävaiheen kuluihin on lisäksi osoitettu merkittävästi lisärahoitusta. Lisäksi rahoitusjärjestelmässä on itseään korjaavia mekanismeja, jotka nostavat rahoituksen tasoa todellisten kulujen mukaan. Osin vaikutukset tulevat kuitenkin viiveellä. On kuitenkin huomattava, että kaiken kaikkiaan hyvinvointialueet saavat ensi vuonna noin 6 %, eli 1,3 miljardia enemmän rahaa, kuin mitä sote-palveluihin tänä vuonna Suomessa käytetään. Lisärahoitustarve viimeisen parin vuoden aikana kertyneen hoitovelan korjaamiseksi arvioidaan ja päätetään erikseen.

Olennaisinta on, että vuodenvaihteessa alueet varmistavat turvallisen siirtymän. Se tarkoittaa, että palkat maksetaan oikein, eikä ihmisille tule isoja häiriöitä palveluiden saamisessa. Suurten uudistusten aika on vasta, kun toiminnan käynnistämisestä on ensi selvitty. Nyt tarvitaan siis vielä rahtunen kärsivällisyyttä. Pidetään mielessämme se, mitä varten uudistus on alun perin tehty: ihmisten palveluiden saatavuuden ja laadun parantamiseksi pidemmällä tähtäimellä.

Viime viikkoina olemme saaneet kuulla tilanteista, joissa yksityiset palveluntuottajat ovat irtisanoneet palvelusopimuksiaan vanhuspalveluissa ja nyt hinnat uhkaavat karata. Tilanne on jälleen muistutus meille siitä, että julkisella sektorilla on oltava riittävästi myös omaa tuotantoa, jottei se joutuisi koskaan riippuvaiseksi yksittäisestä palveluntuottajasta. Hyvinvointialueilla on oltava koko ajan kyky ottaa ulkoistetut tehtävät hoitaakseen, mikäli yritys menee konkurssiin, irtisanoo sopimukset yllättäen tai valvontaviranomiset määräävät toiminnan lopetettavaksi. Palvelujen ulkoistaminen voi olla kannattavaa, kun kilpailutilanne on terve. Nyt nämä isoimmat hinnankorotukset antavat aihetta kysyä, onko joissain osissa maata kilpailua tällä hetkellä riittävästi?

 

Hyvät puoluevaltuutetut,

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on järkyttänyt koko maailmaa, ja sen moninaiset vaikutukset tuntuvat nyt myös ihan tavallisten suomalaisten arjessa. Jokainen meistä on huomannut alati kiihtyvän hintojen nousun niin ruokakaupassa, autoa tankatessa kuin sähkölaskussakin. Usein huolta toimeentulosta on ollut jo aiemminkin, mutta nyt monella on syvä huoli omasta ja läheistensä pärjäämisestä tulevana talvena. Vastuullisen talouspolitiikan tehtävänä onkin luoda tässä tilanteessa vakautta ja vastata akuutteihin tarpeisiin. Meidän on luotava näkymä siitä, että vaikeasta tilanteesta selvitään, että ihmisiä kannatellaan jälleen yhden kriisin yli.

Olemme vastanneet kotitalouksien hätään monin eri keinoin. Etuuksien indeksikorotukset sekä määräaikaiset korotukset useisiin lapsiperheiden etuuksiin, sähkön arvonlisäveron määräaikainen alentaminen, sähkötuki ja –vähennys, varhaiskasvatusmaksujen alentaminen sekä ylimääräinen lapsilisä myös toimeentulotukea saaville perheille, ovat keinoja joilla ihmisiä autetaan pahimman yli. Haluamme varmistaa, että jokaisen koti pysyy lämpimänä ja että kaikilla on mahdollisuus kohtuulliseen toimeentuloon sekä varaa arjen perusedellytyksiin vaikean talven keskellä.

Kuten jo aikaisemmin totesin, me sosialidemokraatit haluamme, että jokaisella lapsella ja nuorella on parhaat mahdollisuudet tavoitella unelmiaan, lähtökohdistaan riippumatta. Lapset ja lapsiperheiden pärjääminen vaikeassa tilanteessa onkin ollut hallituksen politikan johtoajatuksena, niin koronakriisin jälkihoidossa, tulevan talven osalta kuin laajemminkin.

Kuluneella viikolla olemme viettäneet lasten oikeuksien viikkoa. Tämä on hyvä hetki tarkastella lasten asemaa yhteiskunnassamme – myös Euroopassa ja laajemmin maailmassa. Kun erilaiset kriisit ovat vyöryneet viime aikoina ylitsemme, on kohtuuttomasti kärsimystä aiheutunut myös lapsille. Korona sulki koulut pitkäksi aikaa. Etäopetus lisäsi oppimisvajetta, kasvatti pahoinvointia ja monen mielenterveyskin järkkyi. Monissa maailman maissa koulut vain suljettiin, ilman minkäänlaista mahdollisuutta oppimiseen etänä. Vuosikausia jatkunut hyvä kehitys lasten koulunkäynnin ja lukutaidon osalta otti harppauksen taaksepäin.

Ukrainassa – keskellä Euroopan karttaa – lasten elämä on järkkynyt tavalla, jota on vaikea ymmärtää. Sota on aiheuttanut valtavaa inhimillistä kärsimystä, mutta erityisen haavoittuvassa asemassa ovat tietenkin juuri lapset sodan jaloissa. Ei kenenkään – varsinkaan lapsen – pitäisi joutua jättämään kotiaan tai kotimaataan sodan vuoksi, juosta pakoon pommisuojaan, menettää läheisiään. Haluamme osaltamme auttaa ukrainalaisia sodan kauheuksien keskellä, mutta myös heitä jotka ovat paenneet Suomeen. Jokaisen ukrainasta paenneen lapsen pitää päästä täällä mahdollisimman nopeasti kiinni turvalliseen arkeen, kouluun ja varhaiskasvatukseen. Tässä työssä tuemme myös vahvasti kuntien kykyä vastaanottaa Ukrainasta paenneita ja turvata heille palvelut.

On kuitenkin muistettava, että samalla kun huomiomme on kiinnittynyt Ukrainaan, emme voi sulkea silmiämme muilta kriiseiltä maailmassa. Erityisesti, kun tapahtumilla Euroopassa on laajempiakin vaikutuksia esimerkiksi maailman ruokaturvaan. Juuri nyt maailmaa koettelee tuhoisin nälkäkriisi vuosikymmeniin, ja suurimpana kärsijänä tässäkin ovat valitettavasti lapset. Nälkäkriisiä pahentavat konfliktit, mutta myös talouden epävakaa tilanne sekä tietysti ilmastonmuutoksen voimistamat ympäristökatastrofit.

Myös meillä kotimaassa lasten hyvinvointi vaatii jatkuvaa huomiota ja poliittisia päätöksiä, siis tekoja paremman tulevaisuuden puolesta. Tällä hallituskaudella olemme panostaneet paljon lasten ja nuorten koulutuspolkuun, mutta työmme ei ole vielä tehty. Lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt koronakriisin aikana sekä sen jälkeen ja tämä kehitys on katkaistava ensi tilassa. Valtiovarainministeriö teetti vastikään kyselyn 10-17 vuotiaille lapsille ja nuorille siitä, miten he toivoisivat julkisia varoja kohdennettavan. Jos kyselyyn vastanneet saisivat päättää, julkisia varoja ohjattaisiin nykyistä enemmän tasa-arvoisiin harrastusmahdollisuuksiin, kouluun ja oppimiseen sekä hyvinvointiin ja terveyteen, myös mielenterveyteen. Hyvin arkisiin asioihin siis; mutta turvallisesta ja hyvästä arjestahan meille kasvaa hyvinvoiva, osaava ja välittävä uusi sukupolvi. Tärkeitä asioita, ja hyvin tuttuja meille sosialidemokraateille.

Monilla mittareilla mitattuna suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin – ja paremmin kuin ennen – mutta samalla huono-osaisuus ja pahoinvointi kasaantuvat pienelle osalle. On myös avoimesti myönnettävä, että yhteiskunnassamme on näkyvissä signaaleja siitä mitä seuraa, jos nuorten osattomuus ja totaalinen näköalattomuus omassa elämässä kehittyy äärimmilleen. Lisääntyvällä jengiytymisellä ja järjestäytyneellä rikollisuudella ei saa olla kasvavaa sijaa Suomessa ja siksi tähän on puututtava kaikin keinoin, erityisesti ilmiön juurisyihin: osattomuuden ja näköalattomuuden kitkemiseen. Hyvinvointivaltiossamme tulee olla keinoja puuttua tilanteeseen ennaltaehkäisevästi elämänkaaren ensivaiheista asti: riittävä tuki lapsille paitsi varhaiskasvatuksessa ja kouluissa, perheiden tukeminen, etsivä nuorisotyö ja esimerkiksi tulokselliseksi havaitun Ankkuri-toiminnan vahvistaminen. Myös kotouttamisella on merkittävä roolinsa. Tietysti on myös keskusteltava esimerkiksi poliisien resurssien lisäämisestä ja muista akuutin tilanteen vaatimista keinoista – mutta oikeat ratkaisut eivät tapahdu tässä ja nyt vaan pitkäjänteisellä työllä ja perimmäisten syiden kartoittamisella ja niihin puuttumisella. Kaiken ytimessä on yksilön osallisuuden kokemus ja varmuus siitä, että on tärkeä ja näkyvä – yhteiskunnan täysivaltainen jäsen joka voi luottaa tulevaisuuteensa ja rakentaa itselleen ihan tavallista, hyvää elämää.

 

Hyvät ystävät,

On todettava, että kaiken kaikkiaan elämme juuri nyt hyvin epävarmassa maailmassa. Turvallisuuspoliittinen tilanne on järkkynyt Venäjän aloittaman julman hyökkäyssodan myötä. Euroopan ja Suomen taloutta uhkaa taantuma. Väestömme ikääntyy ja huoltosuhteemme heikkenee. Ilmastokriisi ei ole kadonnut mihinkään. Tarvitsemme toivoa paremmasta, näkymää valoisammasta huomisesta. Sitä me sosialidemokraatit haluamme olla rakentamassa myös ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen. Sillä matkamme Suomen viemiseksi 2030-luvulle on vasta päässyt alkamaan.

Hyvinvointivaltion kestävän rahoituspohjan varmistaminen, kestävyysvajeen kurominen ja velkasuhteen taittaminen ovat isoja talouspoliittisia kysymyksiä, jotka vaativat erityisesti huomiotamme. Julkista talouden kohentamiseksi haluamme ennen kaikkea tehdä rakennepolitiikkaa, jolla vahvistetaan työllisyyttä, tuottavuutta ja talouskasvua, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys huomioiden.

Lyhytnäköisten leikkausten tielle me emme ole valmiita lähtemään. Leikkaukset koulutuksesta olisivat leikkausta tulevaisuudestamme. Päinvastoin, juuri koulutukseen tarvitsemme investointeja, sillä esimerkiksi perusopetuksen pisa-tutkimuksissa Suomen menestys on laskenut huolestuttavasti ja koulutustasomme on pudonnut OECD: maiden keskitasolle, nuoremmissa ikäluokissa jopa sen alle. Tämä kehityssuunta on muutettava, sillä jatkossakin Suomen menestystarinaa tullaan kirjoittamaan korkean osaamisen pohjalta.

Työllisyysasteemme on nyt hallituksen määrätietoisen politiikan myötä ennätyslukemissa, mutta on todettava, että tavoitteen on oltava vieläkin korkeammalla. Työllisten määrää on lisättävä merkittävästi, jotta hyvinvointivaltiomme rahoitus on kestävällä tasolla jatkossakin. Tähän tarvitaan lukuisia keinoja: panostuksia innovaatioihin, koulutuspanoksia, työvoiman saatavuuden parantamista ja toisaalta myös työelämän epäkohtiin puuttumista.

On myös puhuttava tulopohjastamme oikeilla faktoilla. Pohjoismainen hyvinvointivaltio vaatii toimiakseen pohjoismaisen veroasteen. Vastoin monia väitteitä tosiasia on, että Suomen kokonaisveroaste on viime vuosina ollut laskusuunnassa ja muihin pohjoismaihin verrattuna se ei ole erityisen korkea, vaan esimerkiksi Tanskassa kokonaisveroaste on peräti 4,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomessa.

Hyvinvointivaltion kestävän rahoituspohjan varmistamisessa verotuksella on oltava roolinsa. Tavallisen suomalaisen palkansaajan, eläkeläisen tai pienyrityksen verotusta ei kuitenkaan ole syytä kiristää, vaan tuloja tulee kerätä pääomien veropohjaa tiivistämällä ja karsimalla verotukia. Suoranaiseen verovälttelyyn on puututtava entistä ponnekkaammin. Tällä hallituskaudella on paljon työtä tehty verovälttelyn suitsimiseksi, mutta valitettavasti tämä työ jää yhä kesken.

 

Hyvät toverit,

Suomalaiset tarvitsevat sosialidemokraattista vaihtoehtoa, hyvinvointivaltion puolustajaa myös seuraavalle neljälle vuodelle. Emme tarjoa leikkauksia peruspalveluista, heikennyksiä ihmisten toimeentuloon tai tingi hyvinvoinnista. Näköalattomuus, epävarmuus ja pelko ovat pahin uhka myös maamme sisäiselle turvallisuudelle. Turvallisuutta varjellaksemme on siis varmistettava, että hyvinvointivaltion turvaverkot toimivat ja jokainen kokee itsensä merkitykselliseksi osaksi yhteiskuntaa.

Jotta sosialidemokraattien johtaman hallituksen linja saisi jatkoa seuraavalle neljälle vuodelle, on meidän onnistuttava viestimään tavoitteistamme ja saatava kansalaisten luottamus työllemme lunastettua. Tähän tarvitaan teidän kaikkien panostanne, aina tästä hetkestä alkaen. Me olemme liike, me yhdessä olemme se voima, joka muuttaa maailmaa. Tämän hallituksen uudistukset eivät olisi olleet mahdollisia ilman tätä liikkeen voimaa, ilman teidän työtänne. Nyt, hyvät toverit, pyydän teitä jälleen mukaan tekemään tätä työtä yhteisten asioiden puolesta, jotta sosialidemokraatit on tulevissa eduskuntavaaleissa Suomen suurin puolue.

Puhutaan vaihtoehdostamme aktiivisesti vaalikentillä, toreilla, foorumeilla, kaikkialla siellä, missä ihmisiä kohtaamme. Muistutetaan, että SDP tarjoaa ihmisille turvaa, vakautta ja varmuutta, tänään ja tulevaisuudessa. Vaihtoehtomme on aina ihmisten puolella. Juuri nyt suomalaiset eivät tarvitse epävarmuutta tai pelkoa huomisesta vaan näköalaa ja toivoa tulevaan.

 

Hyvät puoluevaltuutetut,

Näillä sanoin, avaan puoluevaltuuston syyskokouksen.