Sirpa Paatero vappupuheessaan: Suomen oltava kokoaan suurempi toimija kansainvälisesti
Tiivistelmä SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sirpa Paateron vappupuheesta Kotkassa ja Haminassa 1.5.2019
– Tulevaisuuspuolue SDP on työskennellyt jo useamman vuoden tausta-ajatuksena YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. SDP haluaa olla mukana vaikuttamassa ”kokoamme suurempana” maailmassa niin tasa-arvon lisäämisessä, ilmastonmuutoksen vähentämisessä kuin rauhan rakentamisessa. Olemme myös yrittäneet kaikessa työssä huomioida maailman megatrendit kuten kaupungistumisen ja työn murroksen. Kaikessa tavoitteiden asettelussa on mukaan pidemmän ajan tavoitteet vuoteen 2030 sekä lyhyemmän eli alkavan hallituskauden tavoitteet. Pitää nähdä pidemmälle, jotta tietää millaisilla askelilla sitä kohti on mahdollista edetä.
– Maailma ei ole valmis yhdessä vaalikaudessa ja tiedämme, että monet puolueen alkutaipaleella tehdyt tavoitteet veivät toteutuakseen kymmeniä vuosia ja vaikka maailma on nopeutunut, näin on pitkälti myös tänään. Sitä paitsi jos nyt vähintäänkin olemme oppineet jotakin esimerkiksi sote-uudistuksesta eli yli vaalikausien menevät uudistukset täytyy tehdä parlamentaarisesti, jotta päätösten jälkeen myös toteutus etenee yhtenäisellä linjalla. Toisaalta on myös kunnioitettava asiantuntijoiden osaamista, eikä jyrättävä niitä vahvoilla ideologisilla linjauksilla. Onneksi nyt näyttää että kaikki puolueet ovat hyväksymässä tämän ajattelun.
– Konkreettisesti tulevaisuusinvestoinnit, joita on tehtävä nopeastikin ovat perhevapaauudistus, verouudistus, satsaukset koulutukseen ja tutkimukseen tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Suomi nousee vain osaamisella ja sen vuoksi on välttämätöntä kääntää leikkauslinja satsauksiksi tulevaisuuteen, joka mahdollistaa myös työllisyysasteen nousun.
– Kun kyse on työväen juhlapäivästä ja työntekijöiden asemasta on hyvä muistuttaa, että työntekijöiden yleissitovat työehtosopimukset ovat pohja, joiden päälle on hyvin mahdollista tehdä paikallista sopimista. Haluamme yhä pitää kiinni tarveharkinnasta, jotta aina ensin tarkistetaan, löytyykö alueelta työttömiä. Tunnistamme kyllä, että on toimialoja, joille tarvitaan myös ulkomaisia erityisosaajia. Kilpailukykysopimus on ollut surullinen tarina, jonka maksajina ovat olleet lomarahaleikkauksilla pienipalkkaiset julkisen sektorin naisvaltaiset alat. Tämä tie on kuljettu nyt loppuun. Samoin monessa yrityksessä palkaton työajan pidennys jäi kuolleeksi kirjaimeksi tai päätettiin keskeyttää ennen määräaikaa. Monissa hyöty on ollut kyseenalainen myös työviihtyvyyden heikentymisen vuoksi.
– Tavoitteenamme on parantaa Euroopan tasolla työntekijöiden oikeuksia, nuorison työllistymistä, opiskelijoiden ja työntekijöiden parempaa liikkuvuutta sekä parantaa turvallisuutta yhteistyön lisäämisellä turvallisuusviranomaisten kesken. Hyvänä esimerkkinä kaikkia Euroopassa matkustavia koskeva uudistus kaikkien maiden tasolla on roaming-maksujen yhtenäistäminen, jolloin maasta toiseen siirryttäessä eivät puhelinlaskut voi heilahdella kuten aiemmin.
