SDP:n vpj Matias Mäkynen: Suomalaisten hyvinvointi ja talouskasvu kulkevat käsi kädessä.
Suomi on selviytynyt koronan aiheuttamasta taloudellisesta ja terveydellisestä kriisistä vertailumaita paremmin. Taustalla ovat hallituksen oikea-aikaiset rajoitustoimet ja yritysten sekä työntekijöiden tukeminen. Ensi vuoden budjetissa hallitus sitoutuu kattamaan kaikki koronan aiheuttamat kulut kunnille ja sairaanhoitopiireille.
– Korona-aika on kaikille vaikeaa ja ennakoimatonta. Hallituksen sopu ensi vuoden budjetista noudattaa samaa linjaa koronakriisin hoidon kanssa. Johtoajatuksena on edelleen pitää samaan aikaan huolta terveydestä ja taloudesta. Samalla, kun hoidetaan akuuttia kriisiä, luodaan edellytyksiä kestävälle talouskasvulle ja työllisyydelle kriisin jälkeen, sanoo kansanedustaja, SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen.
Sanna Marinin hallitus päätti budjettiriihessä hallitusohjelman isojen hankkeiden, kuten hoitajamitoituksen ja oppivelvollisuuden pidentämisen edistämisestä, mutta samalla tavanomaisen talousarviokäsittelyn lisäksi useista isoista kokonaisuuksista. Työllisyystoimet, ilmastotoimet sekä kuntien ja järjestöjen rahoitus vaativat kaikki hallitukselta ratkaisuja.
– Koronakriisin keskellä on välttämätöntä, että kuntien ja järjestöjen rahoitus saadaan turvattua. Kunnissa toivottavasti voidaan tämän myötä välttää lomautukset ja haitalliset leikkaukset ihmisten peruspalveluihin, jotka kannattelevat hyvinvointia kriisin keskellä. Samaan aikaan on välttämätöntä luoda pohjaa tulevalle kasvulle ja työllisyydelle, jotta valtion ja kuntien kestävä rahoitus saadaan tulevaisuudessa turvattua. Tulevaisuuden kasvun ytimessä on osaaminen ja koulutus sekä tutkimus ja kehitys, Mäkynen tiivistää.
Hallitus päätti budjettineuvotteluissa myös EU:n elpymisrahastosta saatavan Suomen osuuden alustavasta jaottelusta. Syksyn aikana laaditaan kansallinen elpymissuunnitelma, jonka mukaisesti rahoitusta tullaan käyttämään. Hankkeet, jotka elpymissuunnitelmasta saavat rahoitusta, tullaan näillä näkymin valitsemaan ensi vuoden aikana. Elvytys tulee edullisemmaksi kuin viennin hiipumisesta seuraava työttömyys ja talouden supistuminen.
– Elpymissuunnitelman painopisteistä erityisesti koulutus, tutkimus ja innovaatiot sekä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen ovat elintärkeitä. Koronakriisin jälkeen maailman markkinoita jaetaan uudelleen ja silloin meidän on kyettävä tarjoamaan maailmalle ratkaisuja ilmasto- ja ympäristökriisin hoitoon. Elvytystä on suunnattava järjestelmätason suunnittelu-, kehitys-, tutkimus ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen esimerkiksi energia- ja ympäristöteknologian aloilla. Näin rahalle saadaan paras mahdollinen vastine, Mäkynen päättää.
