Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP:n Viljanen ja Mäkynen: Järjestäytyneen rikollisuuden kitkeminen vankiloista vaatii työkaluja ja resursseja

Ajankohtaista 15:57

SDP:n eduskuntaryhmän järjestämässä webinaarissa tiistaina 30.11.2021 kävi ilmi, että vankiloissa ei kyetä puuttumaan järjestäytyneiden rikollisryhmien toimintaan riittävän hyvin. Suomen vankiloissa on sijoitettuna tällä hetkellä noin 200 järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytynyttä henkilöä. Tilanteen parantaminen edellyttää lainsäädännön kehittämistä ja panostuksia resursseihin.

– Lainsäädännön keskeisimmät muutostarpeet liittyvät järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien vankien sijoittamiseen erilleen muista vangeista sekä heidän yhteydenpitonsa systemaattisempaan seurantaan. Näillä toimilla estetään tehokkaasti vankilasta käsin toteutettua rikollista toimintaa, taustoittaa kansanedustaja Heidi Viljanen.

Samat valtajengit hallinnoivat järjestäytynyttä rikollisuutta niin vankiloissa kuin niiden ulkopuolella. Osaa jengeistä johdetaan nykyisin vankiloista käsin. Niiden toimintatapoihin kuuluvat vankiloissa väkivalta ja sillä uhkaaminen. Jengit tavoittelevat vankiloissa toiminnallaan taloudellista hyötyä, joka pääosin syntyy huumausainekaupasta.

– Huumausainekaupan tekeminen tulee tehdä mahdollisimman vaikeaksi. Nykyistä lainsäädäntöä tulisi muuttaa niin, että varmuusosastolle olisi mahdollista sijoittaa myös tutkintavankeja sekä järjestäytyneen rikollisuuden vaikutusvaltaisimpia vankeja. Tällä hetkellä vaikutusvaltaiset henkilöt laittavat muut tekemään rikollisia toimia puolestaan, jonka vuoksi he eivät itse joudu sijoitettavaksi varmuusosastolle. Mikäli heidät voitaisiin sijoittaa varmuusosastolle, heidän rikolliseen toimintaansa voitaisiin puuttua paremmin, sanoo kansanedustaja Matias Mäkynen.

Tämän lisäksi myös tutkintavangeista ne, joiden rikokset liittyvät jengirikollisuuteen tulisi pystyä siirtämään tutkintavankeuden ajaksi varmuusosastolle. Se mahdollistaisi systemaattisen järjestäytyneen rikollisuuden toimijoiden erottamisen muista vangeista. Myös vankiloiden ilmatiloja tulisi olla mahdollista rajoittaa ja valvoa paremmin esimerkiksi dronelähetysten estämiseksi.

– Järjestäytyneen rikollisuuden jengeihin kuuluvien vankien yhteydenpidon seurantaa tulisi kehittää selkeyttämällä lainsäädäntöä tiedonhankinnan osalta. Tällä hetkellä seuranta on nykyisen lainsäädännön ja sen tulkinnan myötä epäselvää ja työlästä. Vangit ovat pystyneet hyödyntämään näitä lainsäädännön porsaanreikiä omassa toiminnassaan. Siksi näiden vankien yhteyksien seurannassa lähtökohtana tulisi olla heidän rikostaustansa perusteella ennalta estävä yhteyksien sisällön seuranta, painottavat kansanedustajat Mäkynen ja Viljanen.

Tilannetta vankiloissa tulee kehittää myös resurssien ja työturvallisuuden näkökulmasta. Henkilökunnan määrä on syytä lisätä sekä vartijoiden koulutustasoa nostaa. Tällä hetkellä noin joka kolmas vartija on kouluttamattomia osassa Suomen vankiloita.