Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP:n vastaukset hallitustunnustelija Kataisen kysymyksiin

Ajankohtaista 10:57

Sosialidemokraattien mielestä maahan tulee saada toimiva enemmistöhallitus. Sosialidemokraatit ovat valmiita osallistumaan hallitustunnustelijan johtamiin neuvotteluihin…

SDP:n hallitusneuvottelukunnan vastaukset hallitustunnustelija Kataisen kysymyksiin
 
1. Osallistuminen hallituksen muodostamiseen
 
Onko eduskuntaryhmänne valmis osallistumaan neuvotteluihin kokoomusjohtoisen enemmistöhallituksen muodostamiseksi eduskunta-vaalien tuloksen pohjalta?
 
Sosialidemokraattien mielestä maahan tulee saada toimiva enemmistöhallitus. Sosialidemokraatit ovat valmiita osallistumaan hallitustunnustelijan johtamiin neuvotteluihin, joiden tavoitteena on synnyttää hallitukselle ohjelma, joka tähtää ennen kaikkea kestävään talous- ja työllisyyskehitykseen, tasapainoiseen valtiontalouteen sekä vallitsevan eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseen ja tasa-arvoisemman Suomen rakentamiseen.
 
                             
2. Talouspolitiikan linja
 
2 a) Valtionvarainministeriö on arvioinut julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi tarvittavan ylijäämän olevan vuonna 2015 4 % bruttokansan-tuotteesta. Onko eduskuntaryhmänne valmis kirjaamaan hallitusohjelmaan päätöksen alkavan hallituskauden aikana toteutettavasta toiminta-suunnitelmasta, jolla turvataan julkisen talouden kestävyys ja hyvinvointi-yhteiskunnan rahoituspohja tulevaisuudessa?
  
SDP kannattaa kysymyksessä mainitun toimintasuunnitelman laatimista. Toimintasuunnitelman tulee sisältää määrätietoisia rakenteellisia ja laadullisia uudistuksia. SDP pitää tärkeänä hyvinvointivaltion vahvistamista ja sen rahoituspohjan turvaamista. Alkavan hallituskauden aikana on päätettävä toimenpiteistä ja uudistuksista, joilla tähän tavoitteeseen päästään.  Toimintasuunnitelma tulee laatia hyvässä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja muiden keskeisten etujärjestöjen kanssa. Sen rakentamisessa on perusteltua kuulla laajasti suomalaista kansalaisyhteiskuntaa ja siten hyödyntää näin laajaa osaamispohjaa.
 
Arviot julkisen talouden kestävyyden turvaavasta ylijäämästä vaihtelevat merkittävästi sen mukaan, minkälaisiin oletuksiin pitkän ajan painelaskelmat perustuvat esim. työllisyysasteen kehityksen osalta.  Ehdotamme, että kestävyysvajeen suuruudesta tehdään tarkka, päivitetty arvio tämän vuoden aikana ja tämän mukaisesti hallitus laatii oman toimintaohjelmansa. Kestävyysvajeen umpeenkuromiseksi tarvitaan pidempi kahden vaalikauden mittainen ohjelma, jossa keskeisinä elementteinä ovat vahva kasvupolitiikka ja sitä tukevat rakenteelliset uudistukset.
 
2b) Mikäli olette tähän valmiit, missä määrin kullakin seuraavista vaihtoehdoista ja millä uusilla konkreettisilla keinoilla vaikutetaan kestävän rahoitusaseman saavuttamiseen (% / bkt tai mrd.)?
 
Sosialidemokraatit ovat omassa tarkastelussaan lähteneet siitä, että tulevan hallituksen pitää omassa työssään pystyä yhtä aikaa tasapainottamaan valtiontalous ensi vaalikauden aikana ja samaan aikaan käynnistämään uudistusohjelma kestävyysvajeeseen vastaamiseksi pidemmällä aikavälillä. Valtiontalouden tasapainotustoimista tulee päättää jo hallitusneuvotteluissa. Kestävyysvajeen poistamiseen tarvitaan laajakantoisempi uudistusohjelma, jonka suuntaviivat voidaan antaa hallitusneuvotteluissa mutta jonka valmisteluun tarvitaan pidempi aika ja laaja yhteistyö. Kun kestävyysvajelaskelmat ulottuvat vuosikymmenten päähän, emme tässä vaiheessa lähde esittämään miljoona-arvioita yksittäisten toimien vaikuttavuudesta. Katsomme, että kestävyysvajeeseen ratkaisuun tarvittavien komponenttien vaikuttavuusarviointi edellyttää laajaa virka- ja asiantuntijavalmistelua.
 
Hyvinvointi turvataan työllä, eriarvoisuuden lisääntymisen suurin syy on työttömyys. Työurien pidentämiseen ja työllisyysasteen nostamiseen liittyvät toimet ovat julkisen talouden kestävyyden turvaamisessa ensisijaisen tärkeitä. Tarvitaan vahvaa kasvupolitiikkaa, parempaa työllisyyspolitiikkaa ja laadukkaampaa työelämää, jotta työttömille löytyy töitä ja ikääntyvät jaksavat töissä nykyistä pidempään. Erityisen tärkeää on pystyä paremmin ennaltaehkäisemään työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä.
 
Alle 25-vuotiaiden, nuorisotyöttömien, osalta on sovellettava nollatoleranssia. Tämä tarkoittaa, että kaikille työttömiksi joutuville nuorille taataan kolmen kuukauden kuluessa työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka.
 
Työvoimapoliittiseen koulutukseen tulee tehdä laatukriteerit tavoitteena mm. se, että työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaavat nykyistä paremmin. Tarvitaan myös paremmin työkykyä ylläpitävää työterveyshuoltoa, uusia keinoja osa-aikaisen työn ja perheiden tarpeet paremmin huomioiville työaikajärjestelyille, työpaikkakohtaisia ikäohjelmia sekä muita keinoja.
 
SDP pitää kuntauudistusta erityisen tärkeänä. Kunta- ja palvelurakennetta on uudistettava siten, että kunnat pystyvät nykyistä paremmin turvaamaan asukkailleen laadukkaiden peruspalveluiden saatavuuden. Vahva peruskunta rakentuu työssäkäyntialueen varaan, on toiminnallisesti eheä ja taloudellisesti itsenäinen ja vahva.
 
Talouskasvua ja työllisyyttä lisäävistä uusista toimista SDP pitää tärkeänä jo mainitun työllisyyspolitiikan lisäksi julkisten investointien lisäämistä, kustannusinflaation kiihtymisen torjumista sekä elinkeinotukijärjestelmän uudistamista paremmin kasvuyrittäjyyttä tukevaan suuntaan.
 
Kestävyysvajeeseen vaikuttaa keskeisesti vastuullinen ja oikeudenmukainen eläkepolitiikka ja eläkkeiden etukäteisrahastointi. Pidämme tärkeänä, että eläkemaksujen riittävä taso varmistetaan kolmikantaisesti myös vuodesta 2014 eteenpäin. Tällä on suora vaikutus kestävyysvajearviointeihin.
 
Uutena keinona tuomme esiin harmaan talouden torjunnan. Harmaata taloutta on torjuttava määrätietoisesti ja ohjelmallisesti. Harmaan talouden saattamisella laajasti verotuksen piiriin on saatavissa julkiselle vallalle huomattavasti lisää tuloja. Tähän työhön hyvä pohja on eduskunnan tarkastusvaliokunnan tuore mietintö.
 
Valtiontalouden tervehdyttämisen on oltava ensi vaalikaudella talouspoliittisen linjan keskeisenä tavoitteena. Tätä kautta synnytetään säästöjä korkomenoissa, ja luodaan mahdollisuuksia vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteita. Valtion tulopohjaa on vahvistettava sekä työllisyyden parantamisen kautta että oikeudenmukaisuutta ja veronmaksukykyä korostavalla verouudistuksella. Verotuksen tulee perustua nykyistä enemmän maksukykyyn. Myös maltillisia menosäästöjä tarvitaan, esimerkiksi elinkeinotuista ja varustelumenoista. Perusturvasta on huolehdittava kaikissa oloissa. Lisäksi on päätettävä sosiaalista oikeudenmukaisuutta parantavista sekä työllisyyttä ja kasvua tukevista menojen uudelleenkohdennuksista.
 
Olemme valmiit ohjelmaneuvotteluissa yhdessä tarkentamaan suunnitelmia ja synnyttämään yhteisen käsityksen eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta.Vaikuttavuusarviot edellyttävät virkakunnan ja muun asiantuntijaosaamisen laajaa hyväksikäyttöä, jotta valittu toimintalinja on kestävä ja perustuu viimeisimpään tietämykseen.
 
 
2 c) Millaiseksi valtion menotaso tulisi asettaa ja mihin aikatauluun hallituksen tulee sitoutua valtiontalouden velkaantumisen pysäyttämiseksi?
 
Valtion tulo- ja menotasot on asetettava siten, että valtion velkaantuminen käännetään laskuun ja valtiontalouden tasapaino voidaan saavuttaa vaalikauden kuluessa. Samalla on huomioitava suhdannetilanteen mahdolliset muutokset ja tuettava finanssipolitiikan keinoin mahdollisimman hyvää työllisyyskehitystä.
 
 
3.) Suomen EU-, ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja

a) Mitkä ovat mielestänne Suomen EU-, ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteet?
 
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulee perustua hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, vahvaan vaikuttamiseen Euroopan Unionissa ja tehokkaaseen monenkeskiseen yhteistyöhön. Suomen on toimittava kansainvälisen yhteisön aktiivisena vaikuttajana rauhan, vakauden, vaurauden kasvamisen ja kestävän kehityksen puolesta köyhyyttä vähentäen. Kasvavan keskinäisriippuvuuden maailmassa suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus voi perustua vain laaja-alaiseen, avoimeen yhteistyöhön muiden kansakuntien ja kansainvälisten toimijoiden kanssa.
 
Suomen on toimittava aktiivisesti EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamiseksi.  Suomen tulee osaltaan olla aloitteellinen myös EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseksi Lissabonin sopimuksen avaamien mahdollisuuksien mukaisesti.
 
Yhteistyövaraisuus turvallisuuspolitiikassamme sen eri lohkoilla korostuu. Sotilaallisesti liittoutumattomana Suomen tulee jatkossakin pitää yllä uskottavaa sotilaallista puolustusta huomioiden kehityssuunnat muualla Euroopassa ja lähialueilla.
 
 b) Miten turvaisitte myös jatkossa Suomen kansainvälisen aseman ja vaikutusvallan meihinkin vaikuttavissa kysymyksissä?

Suomi tulee toimia YK:n legitimiteetin ja toimintakyvyn vahvistamiseksi. Suomen tulee vahvistaa YK:n asemaa ja tehostamaan sen toimintaa konfliktien ennaltaehkäisyssä, kriisien hallinnassa ja YK:n vuosituhatjulistuksen tavoitteiden toteuttamisessa.
 
Suomen tulee tavoitella YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvan jäsenen paikkaa ja tässä yhteydessä vahvistaa maamme kansainvälistä arvostusta ja asemaa. Uuden hallituksen tulee sitoutua erilliseen toimintaohjelmaan, joka tähtää maamme aseman ja osaamisen vahvistamiseen rauhanvälittämisen suurvaltana. Suomen tulee jatkaa osallistumistaan YK:n ja EU:n mandaatilla toimiviin rauhanturvaamis- ja kriisinhallintatehtäviin.
 
Suomen tulee tukea aktiivisesti kansainvälisten finanssimarkkinoiden vakauden ja kehitys- ja ilmastorahoituksen varmistamiseksi tarpeellisten ylikansallisten verojen, kuten rahoitusmarkkinaveron, kehittämistä ja käyttöönottoa sekä toimia veroparatiisien sulkemiseksi.
 
Suomen tulee toimia rahoitusmarkkinoiden saattamiseksi kattavan ja läpinäkyvän valvonnan piiriin. Suomen tulee tukea automaattisen ja monenkeskisen tiedonvaihdon kehittämistä EU:ssa ja OECD:ssä sekä nykyistä laajempaa maakohtaista raportointia monikansallisille yrityksille erityisesti EU:n, OECD:n ja YK:n kautta.
 
Suomen kehityspolitiikan tärkein tavoite tulee olla YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen. Suomen tulee painottaa kehitysyhteistyössään oikeusvaltiokehitystä, demokratiaa ja ihmisoikeuksia.
 
 c) Oletteko valmiit hyväksymään Suomen jo tekemien sitoumuksien loppuunsaattamisen euroalueen sekä Suomen vakauden, talouskasvun ja työllisyyden turvaamiseksi?
 
Suomen tulee olla aktiivinen ja aloitteellinen Euroopan unionin jäsen. Suomen tulee edistää sosiaalisesti oikeudenmukaisen ja tehokkaasti toimivan Euroopan unionin kehittymistä. Hallituksen tulee toimia Euroopan unionin demokratisoimiseksi, tehostamiseksi ja legitimiteetin vahvistamiseksi. Suomen tulee korostaa kaikkien jäsenvaltioiden yhtäläisiä oikeuksia ja velvollisuuksia ja komission itsenäistä asemaa ja toimintakykyä.
 
Eduskunnan käsittelemiä ja hyväksymiä kansainvälisiä sopimuksia on kunnioitettava ja niihin on syytä kaikkien sitoutua.
 
Hallituksen tulee toimia aktiivisesti eurooppalaisen talouden vakauttamiseksi ja tulevien taloudellisten kriisien ennaltaehkäisemiseksi. Siksi uuden hallituksen on tähdättävä laajaan kansainvälisen rahoitusjärjestelmän pelisääntöjen uudistamiseen. Pelisääntöuudistuksiin kuuluu pankkien riskinoton rajoittaminen, suuremmat oman pääoman vaatimukset, puuttuminen pankkien ja rahoituslaitosten johdon palkitsemisjärjestelmiin, rahoitusmarkkinavero ja terveeseen markkinatalouteen kuuluva yksityisen sektorin vastuu riskisijoituksista. Keskeisenä lähtökohtana tulee olla, että euromaat eivät siirry yhteisvastuuseen toistensa julkisesta taloudesta ja veloista.
 
4. SDP:n kynnyskysymykset
 
Laadittaessa tulevan hallituksen ohjelmaa, tulee siihen SDP:n mielestä sisällyttää työllisyysmäärärahojen korottaminen ja pääomaveron nosto. Ohjelmaan ei missään tapauksessa voi sisältyä eläkkeiden leikkausta, esimerkiksi eläkeiän alarajan korottamisen muodossa.