SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm iloitsee riihen Itä-Suomi-paketista, mutta muistuttaa tilanteen vakavuudesta: ”Kyse on ihmisten työpaikoista ja toimeentulosta”

1.9.2022

Itä-Suomen talous- ja elinkeinonäkymät ovat heikentyneet merkittävästi Venäjän hyökkäyssodan alettua. Itä-Suomen tilannetta käsitellyt valtiosihteerityöryhmä on esittänyt toimenpiteitä alueen saavutettavuuden, matkailun, osaamisen kehittämisen, energiaomavaraisuuden sekä vihreän siirtymän parantamiseksi. Hallitus ehdottaa vuoden 2023 talousarvioesitykseen noin 56 miljoonan euron tukipakettia itäiselle Suomelle. Malm (sd.) korostaa, että tukipaketti on elintärkeä sodan vaikutuksista kärsivälle Itä-Suomelle ja alueen asukkaille.

Hallitus osoittaa Karjalan radan parantamishankkeeseen 31,1 miljoonaa euroa osana perusväylänpitoa ja 13 miljoonaa euroa Syrjäsalmen ratasillan uusimishankkeeseen. Kutilan kanavan hankkeeseen osoitetaan 12,5 miljoonan euron investointivaltuus. Lisäksi alueellista kuljetustukea laajennetaan, sekä käynnistetään selvitys uuden, raaka-ainekuljetuksiin keskittyvän alueellisen väliaikaisen kuljetustuen käyttöönottamiseksi.

– Venäjän viennin romahtamisella on ollut suora vaikutus Itä-Suomeen ja alueen yrityksiin, myös turistien katoaminen on aiheuttanut kärsimystä matkailu- sekä kaupan alalle. Viennin romahtamisen pelätään johtavan lomautuksiin ja joukkoirtisanomisiin. Tukipaketti tulee tarpeeseen, sillä Itä-Suomi kärsii tilanteesta selkeästi muuta maata enemmän. Tärkeintä on turvata ihmisten arki, yritysten toimintaympäristö ja investoinnit. Alueen pitäminen asuttuna ja elinvoimaisena on merkittävää myös Suomen kokonaisturvallisuudelle, sanoo Malm.

Malm korostaa, että itäisen Suomen vahvuudet eivät ole kadonneet mihinkään, mutta tukea vaikeiden aikojen yli pääsemiseen ja pitkäjänteiseen rakennustyöhön tarvitaan. Tukipaketilla tehdään Itä-Suomelle merkittäviä panostuksia koulutukseen, osaamiseen, ekosysteemien vahvistamiseen sekä TKI-rahoituksen lisäämiseen. Hallitus esittää itäisen Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistämiseksi 10 miljoonaa euroa. Hallitus osoittaa tukea myös yrityksille.

– Etelä-Karjalalla ja Kymenlaaksolla on tällä hetkellä muita itäisen Suomen alueita selvästi vähäisemmät yritysten kehittämiseen osoitetut määrärahat. Vihreä siirtymä ei ole pakkokeino innovaatiotoimintaan, vaan valtava mahdollisuus. Siksi yritysten kehittämishankkeisiin ohjattu 3 miljoonan euron korotus Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueelle on tärkeä panostus, Malm kiittelee.

Malm muistuttaa, että teollisuuden lisäksi Itä-Suomi on elänyt matkailusta ja tuhansien turistien vierailusta moniin itäisen Suomen matkakohteisiin.

– Pitkäjänteinen matkailun kehittäminen ei saa kuihtua kokoon tämänhetkisen tilanteen vuoksi. Ensi vuoden budjetissa alueen matkailun edistämiseen panostetaan luonto- ja retkeilymatkailun edellytyksiä parantamalla. Retkeilyalueiden ja kalastusmatkailun edistämiseen kohdennetaan 2 miljoonaa euroa sekä luonnonsuojelu- ja kansallispuistoalueiden kehittämiseen ja kunnostamiseen 2 miljoonaa euroa. Visit Saimaa -hankkeelle kohdennetaan jatkorahoitusta 0,5 miljoonaa euroa, Malm iloitsee.

Malm korostaa tilanteen vaikutusta itäsuomalaisiin ihmisiin.

– Me itäsuomalaiset ymmärrämme tilanteen vakavuuden ja tiedämme syyn, mutta emme halua, että itäisen ja läntisen Suomen välille syntyy kahtiajakoa. Tärkeintä on, että jokainen kokee edelleen olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa. Eheä yhteiskunta kestää paremmin vaikeat ajat. Nyt kyse on työpaikoista, toimeentulosta ja arjen turvallisuudesta, Malm päättää.

Jaa sosiaalisessa mediassa