Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkysen viesti keskustalle: Huoli julkisen talouden kestävyydestä on yhteinen. Keskusta ei ole tässä yksin

Ajankohtaista 14:16

SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen vakuuttaa keskustalle, että huoli julkisen talouden kestävyydestä on yhteinen. Näkemyseroja on, mutta isossa kuvassa ne ovat maltillisia. Puolueilla on esimerkiksi yhteinen näkemys siitä, että julkinen talous on viimeisimpien ennusteiden valossa mahdollista vakauttaa ennakoitua nopeammin. 

–  Vaikka luottoluokittajat, viimeisimpänä Fitch, yksimielisesti pitävät Suomen luottokelpoisuutta erinomaisena ja näkymiä vakaana, ei se tarkoita, etteikö huoli pidemmän aikavälin kestävyydestä olisi aito ja aiheellinen, Mäkynen korostaa.

–  Velan suhde bruttokansantuotteeseen pitää saada vakautettua. Se ei voi kasvaa loputtomiin, ja tähän urakkaan tarvitaan monipuolinen keinovalikoima. Mitään yksittäistä taikatemppua ei varmasti löydy, mutta lyhyellä aikavälillä tärkeintä on kasvun ja investointien käynnistyminen. Edelleen on huolehdittava, ettei koronakriisin aiheuttama työttömyys pääse pitkittymään ja muuttumaan rakenteelliseksi, Mäkynen jatkaa.

–  Kuten Ministeri Vanhanen sanoi Ykkösaamun haastattelussa, nyt on käynnistymässä historiallisen nopean kasvun vaihe maailmantaloudessa, jonka veroista emme ole nähneet vuosikymmeniin. Kaikki hallituspuolueet ja oppositiokin haluavat varmistaa sen, että Suomi on kasvussa täysillä mukana. Mäkynen toteaa.

Pidemmällä aikavälillä kestävyysvajeen ratkaisevat työllisyys ja tuottavuus.  Niiden kohentamiseksi hallitus tekee pitäjänteistä politiikkaa. Suomalaisten työuria voidaan pidentää ja työllisyyttä kohentaa terveyttä ja työssä jaksamista parantavilla toimilla. Koulutukseen panostamalla voidaan edistää sekä työllisyyttä että tuottavuutta yhtä aikaa. Näistä toimista ollaan hallituksen sisällä pitkälti samoilla linjoilla.

Tuottavuuden nostamisen näkökulmasta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenojen nostaminen 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta on keskeisen tärkeää. Eikä tästäkään olla eri mieltä edes oppositiossa. Tavoitteen saavuttaminen on yhtä hallituskautta pidempi hanke. Siksi sitä on syytä pohtia ja edistää parlamentaarisesti, kuten pääministeri Marin on ehdottanut.

–  Loppujen lopuksi riihessä esiin nousseet erimielisyydet ovat painotuseroja. Vaikka Keskusta painottaa nopeaa paluuta koronaa ennen sovittuun menotasoon ja SDP toimia, joilla Suomi pääsee maailman talouden kiihtyvään kasvuun mukaan, ei se tarkoita, etteikö SDP olisi huolissaan kestävyydestä tai keskusta kasvusta. Näkemykset saadaan sovitettua yhteen, Mäkynen päättää.