SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen: Palkkasumma loikkasi huhtikuussa – aika päivittää verotuloennuste reaaliajassa
SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen vaatii reaaliaikaisempaa seurantaa suomalaiseen talouspolitiikkaan.
Torstaina julkaistusta Helsinki GSE:n Tilannehuoneen raportista nähdään, että hiukan yllättäen alkuvuoden yhteenlaskettu palkkasumma ylitti jo reilusti vuosien 2019 ja 2020 alkuvuosien palkkasumman. Erityisen voimakkaasti palkkasumma on kasvanut huhtikuussa. Tämä tapahtui rajoitustoimien ja pandemian edelleen jatkuessa ja vaikuttaessa erityisesti matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-aloihin. Keskellä kriisiä palkkasummaa nostaa erityisesti teollisuuden, rakentamisen ja kaupan hyvä vire.
Kokonaispalkkasumman lisäksi Tilannehuoneen raportoinnissa huomio kiinnittyy siihen, että suurituloisten määrä on kasvanut ja pieniä palkkatuloja saavien määrä on vähentynyt. Merkittävä muutos on tapahtunut esimerkiksi yli 6000 euroa kuussa ansaitsevien absoluuttisessa määrässä, joka on noussut hetkellisesti kuluvan vuoden maaliskuussa jopa 20% vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Suomessa ollaan siis entistä paremmin palkatuissa töissä.
Suomen elpyminen on alkanut, vaikka koronavirus leviää yhteiskunnassa edelleen. Elpymisen kannalta kriittisiä ovat rokotusten eteneminen ja uusien virusmuunnosten leviämisen torjuminen. Rajoitustoimia puretaan asteittain tautitilanteen mukaan, minkä myötä myös talous pääsee elpymään yhä voimakkaammin. Maailmanlaajuinen elvytys luo teollisuudelle kysyntää, joka tukee työllisyyttä, mutta myös uusien innovaatioiden kaupallistamista.
– Keskustelussa taloudesta ja työllisyydestä olisi siirryttävä pelkän työllisyysasteen ja työntekijöiden määrän lisäksi painottamaan tavoitteita, jotka ottavat huomioon myös työpaikkojen laadun eli erityisesti palkkauksen ja työsuhteen keston. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että julkisen vallan on tavoiteltava korkean työllisyysasteen lisäksi sitä, että mahdollisimman moni on hyväpalkkaisessa työssä.
– Tulorekisterin ja muun Tilannehuoneen aineiston myötä käytössämme on ratkaisevasti aiempaa ajantasaisempaa tietoa yritysten, toimialojen ja ihmisten tilanteesta. Tätä uudenlaista aineistoa on myös kriisin jälkeen hyödynnettävä talouspolitiikan seurannassa ja päätöksenteon valmistelussa.
– Aivan ensimmäiseksi niin valtiovarainministeriön kuin kuntienkin olisi päivitettävä kuluvan vuoden verotuloennusteensa ajantasaista aineistoa hyödyntäen. Näitä ennusteita olisi myös pidettävä jatkuvasti ajantasalla. Tällainen päivittyvä tieto verotulojen kehityksestä tulisi jatkossa ottaa paremmin huomioon myös julkisen talouden suunnitelmassa, joka keskittyy tällä hetkellä vain menoihin, mutta jättää julkisen talouden tasapainon kannalta aivan yhtä tärkeät tulot huomiotta, Mäkynen päättää.
