Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP:n varapuheenjohtaja, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Skinnarin vappupuhe Mikkelissä 1.5.

Ajankohtaista 13:15

Muutokset puhuttaessa mahdollisia.

 

Ystävät, hyvät kuulijat,

Tänä vuonna pääsemme pitkästä aikaa kokoontumaan yhdessä ympäri Suomen vapunviettoon. On hienoa juhlistaa kanssanne täällä Mikkelissä työväen, opiskelijoiden ja kevään juhlaa.

Vappupuheen pitäminen on aina erityinen hetki. Usein niin kuulija kuin puhuja ovat keväisen luonnon armoilla. Mieleen palaa kahden demarikonkarin sanat vappupuheet laadinnasta. Molemmat omalla tavallaan kannustavia!

Pertti Paasio on muistellut, että 80-luvun alkupuolella Uudenkaupungin torilla luonnonvoimat romuttivat suunnitelman onnistuneesta vappupuheesta. Satoi vettä, räntää ja tuuli myrskyten, ja kun torille katsoi, niin yhtään kuulijaa ei ollut näkyvissä. Pepe tyylilleen uskollisena totesi: ”Lopulta tuli armahtava sade, joka pyyhki pois lopun etukäteen kirjoitetusta puheesta. Yleisö ja puhuja kiittivät.”

Timo Roos puolestaan on ohjeistanut pituudesta näin: ”Vappupuhe ei saa olla liian pitkä. Jos joku rupeaa katsomaan kelloaan, niin se on jo liian pitkä. Jos katseet kääntyy almanakkaan, niin sitten se on todellakin liian pitkä.”

Koetan pitää tästä ohjenuorasta kiinni, kun puhun teille tänään kolmesta teemasta: turvallisuudesta, työstä ja toimeentulosta.

Ukrainan sota on tuonut epävarmuuden, huolenkin, elämäämme. Siksi tänään on hyvä pysähtyä ja pitää vapun sanoma mielessä. Yhteistyöllä ja keskinäisellä luottamuksella on Suomessa pitkät perinteet. Ne ovat kantaneet meitä tähän saakka, ja suomalainen yhteiskunta pysyy vahvana tämänkin kriisin keskellä.

Samaan aikaan on uskallettava kääntää katse tulevaan. SDP:n viesti tälle keväälle ja myös kohti ensi vuoden eduskuntavaaleja on se, että myös poikkeuksellisissa olosuhteissa jokaisella suomalaisella on oikeus odottaa, että huomenna asiat ovat paremmin kuin tänään.

 

Hyvät kuulijat,

Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on pitkäkestoisia vaikutuksia turvallisuusympäristöön Euroopassa ja Suomen lähialueilla. Maamme turvallisuustilanne on kuitenkin edelleen vakaa. Sotilaallista liittoutumista koskevassa päätöksenteossa on kyse painoarvoltaan merkittävästä linjanvedosta. Tämä tehdään viivyttelemättä, mutta huolellisesti.

Suomi on pitänyt aina huolta keskusteluyhteydestä maailmalle. Niin tehdään nytkin. Valtionjohto on viime viikkoina käynyt jatkuvasti keskustelua kansainvälisten kumppaniemme kanssa, niin Ruotsin ja Euroopan keskeisten pääkaupunkien kuin Yhdysvaltain kanssa. Suomen viesti on selvä: turvallisuutemme on kaikkien
suomalaisten asia ja me pidämme siitä yhdessä huolta.

Suomi tulee omalta osaltaan, nyt ja jatkossa, olemaan Pohjolassa ja Itämeren alueella kokonaisturvallisuuden tuottaja, ei sen kuluttaja. Tähän kokonaisturvallisuuteen kuuluu paljon muutakin, kuin vain sotilaallista valmiutta. Vahva sosiaaliturva, koulutusjärjestelmä, sosiaali- ja terveydenhuolto, toimiva ja avoin julkinen sektori eri tasoilla ja huoltovarmuusyhteistyö yhdessä elinkeinoelämän kanssa ovat kaikki yhdessä tekijöitä, joiden ansiosta olemme kestäviä. Olemme valmistautuneet hyvin kaikkiin kriiseihin ja investoineet omaan puolustukseemme määrätietoisesti.

Suomen asevalvontapolitiikan pitkäaikainen tavoite on maailma ilman ydinaseita. Reittejä ydinaseettomaan maailmaan on erilaisia ja niiden eteen pitää tehdä työtä edelleen. On pidettävä mielessä Reaganin ja Gorbatshovin yhteinen lausuma kylmän sodan loppupuolelta: “A nuclear war cannot be won and must never be fought.” ”Ydinsotaa ei voi voittaa, eikä sitä pidä koskaan käydä”. Näin se on ja tulee olemaan. Tähän on Venäjäkin aina sitoutunut, viimeksi tammikuussa 2022.

Pohjoismaat ovat hyvin yksimielisesti kannattaneet kansainvälisiä ydinaseneuvotteluja sekä tavoitetta maailmasta ilman ydinaseita. Tällaisten aseiden sijoittaminen Suomen maaperälle ei mitenkään palvelisi maamme turvallisuutta tai pitkäaikaista politiikkaamme luoda vakautta Itämeren alueella.

Tällä viikolla vietettiin myös kansallista veteraanipäivää. Sotiemme veteraanien perinnöllä on aivan erityinen merkitys nykyisessä epävarmassa ja sodan värittämässä maailmantilanteessa. Historia on vahvasti läsnä juuri täällä Mikkelissä – talvi- ja jatkosotien aikaisessa päämajakaupungissa.

Sodan käyneiden sukupolvien työn ja uhrausten ei saa antaa himmetä suomalaisessa yhteiskunnassa. Veteraaniperinnettä on vaalittava keskeisenä osana suomalaista yhteiskuntaa. Kyse on siitä, keitä me olemme ja mikä suomalaisuudessa on olennaista.

 

Hyvät kuulijat,

Työväestön kansainvälinen juhlapäivä sai alkunsa Yhdysvalloissa 1800-luvulla. Toukokuun ensimmäinen oli Yhdysvalloissa ollut vanhastaan ”moving-day” eli päivä, jolloin työsopimukset oli uusittu ja työpaikkaa vaihdettu. Vuonna 1886, toukokuun 1. päivänä, Yhdysvalloissa järjestettiin laaja yleislakko, jossa vaadittiin kahdeksantuntista työpäivää. Myös Euroopassa, eritoten Ranskassa, vapun mielenosoitusten taustalla olivat työväenluokan elinolot. Suomessa työläisten vappujuhlien iskulause oli vuosikymmeniä ”kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan tuntia virkistystä, kahdeksan tuntia lepoa”.

Olemme tällä hallituskaudella onnistuneet monissa suurissa SDP:n ajamissa tavoitteissa sote-uudistuksesta oppivelvollisuuden laajentamiseen ja hoitoon pääsyn nopeuttamiseen. Myös valtion taloudesta on pidetty huolta.

Hallituksen onnistuneen talouspolitiikan myötä Suomen talous on ollut alkuvuonna historiallisen hyvässä vedossa. Tuotanto saavutti koronaa edeltäneen tason jo viime vuonna, työllisyys nousi ennätystasolle, avoimia työpaikkoja oli ennätyksellisen paljon ja julkisen velan BKT-suhde kääntyi laskuun.

Tänä vappuna onkin hyvä muistuttaa siitä, että työllisyyden hoito on parasta mahdollista talouspolitiikkaa. Jokaisen prosenttiyksikkö lisää työllisyysasteessa tarkoittaa miljardia euroa julkisessa taloudessa.

Koronan jäljiltä korjattavaa kuitenkin riittää. Kannan erityistä huolta lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Oppimistulokset kaikilla koulutusasteilla ovat laskeneet ja koronan aikana eriarvoistuminen lisääntyi.

Nykyinen nuorisotakuumalli on pääpiirteittäin toimiva. Se lähtee tavoitteesta, jossa jokaiselle alle 25- vuotiaalle tai alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työharjoittelu-, työkokeilu-, työpaja-, opiskelu- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden sisällä valmistumisesta. Nuorisotakuun toteuttaminen on kuitenkin otettava aivan eri tavalla pöydälle. Nuorisotakuu on nuorelle tehty lupaus ja tämä lupaus on nyt lunastettava. Aukkoja ei saa jäädä, eikä yksikään nuori saa jäädä yksin.

 

Hyvät kuulijat,

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut talouden näkymiä merkittävästi. Energian ja polttoaineiden hinnat ovat kasvaneet voimakkaasti, ja tämä näkyy suomalaisen työssäkäyvän taloudessa. Hallitus on reagoinut kansainväliseen kriisiin ja tukee ihmisiä ja yrityksiä energian hintojen noustessa. Esimerkiksi pienten- ja keskisuurten eläkkeiden verotusta tullaan keventämään jo ensi kesänä. Työmatkakuluvähennystä on nostettu, ammattidiesel-järjestelmää valmistellaan ja myös kotitalouksille on tulossa kohdennettuja tukia.

Ukrainan kriisin vaikutuksissa on kyse pitkän aikavälin muutoksista. Sodan ja nousevien energian hintojen myötä on viimeistään tullut selväksi, että fossiilisista polttoaineista on irtauduttava mahdollisimman pikaisesti. Se on ainoa kestävä tie suojata niin yrityksiä, palkansaajaa kuin ilmastoa. Vihreä siirtymä ei ole enää pelkkä kilpailuetu, vaan todellinen välttämättömyys Suomelle ja koko maailmalle.

Lakkojen värittämänä alkuvuonna on ollut tarpeen muistuttaa, että ilman vastuullista sopimuspolitiikkaa Suomi olisi eriarvoisempi ja talous heikompi. Tämän vuoksi sopimusten yleissitovuudesta täytyy pitää kiinni jatkossakin. Työnantajapuoli voisi hakea asenneilmapiiriin oppia länsinaapurista, sillä Ruotsi näyttää mallia sopimusyhteiskuntana. Ruotsin talouselämän mahtisuku Wallenbergit haluavat sopia, meillä Wahlroosit
riidellä.

Mitä tulee ajankohtaiseen työmarkkinatilanteeseen, on siihen etsittävä sopu ja neuvotteluratkaisu mahdollisimman pian. Pidemmällä aikavälillä tarvitaan kattava suunnitelma, jolla pienipalkkaisten, pääosin naisvaltaisten, alojen palkkoja voidaan parantaa suhteellisesti. SDP on esittänyt palkkatasa-arvo-ohjelmaa, jonka avulla voidaan turvata palkkojen kehitys ja kuroa umpeen palkkakuilua.

 

Hyvät ystävät, kuulijat,

Suomalaisen yhteiskunnan menestystekijät ovat osaaminen, työ ja yhteinen luottamus. Näitä kaikkia koetellaan ja tarvitaan nyt aivan uudella tavalla epävarmassa maailmantilanteessa.

Suomi on noussut itsenäisyyden aikana vaatimattomista oloista yhdeksi maailman menestyneimpiä maita. Vapun sanomaan kytkeytyy viesti siitä, että tästä arvokkaasta perinnöstä on huolehdittava myös jatkossa – yhdessä tuumin ja toinen toistamme tukien.

Toivotan kaikille hyvää kevään odotusta runoilija, runojen suomentaja Otto Mannisen sanoin:

”On suotu vihdoin Suomen kevät, / on toivon aika, touon työ. / Kevättä silmät säteilevät, / sen syttymystä sydän lyö.”

Iloista vappua!