SDP:n Tarja Filatov: Kuinka tehdä mummoa puhuvia digipalveluita?

Ajankohtaista 15:14

Sosiaali-ja terveydenhuollon palveluita uudistettaessa on huolehdittava siitä, että ihmiset eivät syrjäydy palveluista vajaiden digitaitojen vuoksi, sanoo eduskunnan terveys- ja kuntajaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov. Hän puhui maanantaina 2.3. Orimattilan eläkkeensaajien sote-tilaisuudessa.

– Digisyrjäytyminen johtaa ongelmiin ja esimerkiksi asiointi julkisissa palveluissa vaikeutuu. Suomen on varmistettava jokaisen kansalaisen digiosaaminen ja käyttäjäystävälliset digipalvelut, vaatii Filatov.

– Digipalvelut ovat ajasta ja paikasta riippumattomia, ne säästävät resursseja ja tuovat tehokkuutta. Jos palvelun tarvitsijan digitaidot eivät riitä, hyöty kääntyy haitaksi. On muistettava, että kasvokkaista palvelua tarvitaan yhä osalle ihmisiä, Filatov sanoo.

-Melkein koko maailma on auki omassa kodissasi. Digitalisaation ansiosta kauppareissun, viranomaispalvelun ja jopa lääkärissä käynnin voi hoitaa kotona keittiön pöydän ääressä. Jos osaa netin kieltä ja kiemuroita, Filatov tähdentää.

Puoli miljoonaa ihmistä yli 65-vuotiaista ei syystä tai toisesta pysty käyttämään nykyisiä digitaalisia palveluita. Taustalla voi olla digimaailman vieraus, pelko tietoturvasta, pelko identiteettivarkaudesta tai siitä, että virhe tulee kalliiksi. Arviolta miljoona suomalaista on varustettu vajain digitaidoin. Esimerkiksi ikäihmisten ja pitkäaikaistyöttömien joukossa on paljon ihmisiä, joiden tietotekniset taidot ovat olemattomia. Silti palvelut siirtyvät verkkoon vauhdilla.

-Pitääkö ikäihmisen osata puhua digiä? Voisivatko digitaaliset palvelut puhua paremmin ihmistä, Filatov vaatii.

– Syrjäytymisriskiä voidaan minimoida panostamalla palvelumuotoiluun ja mittavaan digiosaamisen nostamiskampanjaan, erityisesti työttömien ja ikäihmisten kohdalla. Kärjistetysti voi sanoa, että kun diginatiivit uudistavat Suomea ja kehittävät palveluitamme, on muistettava, että kaikki eivät ole saaneet ”bittivirtaa geeniperintönä”, Filatov muistuttaa.

– Olipa henkilön digitaidot loistavat tai olemattomat, kaikki hyötyvät hyvin muotoilluista digipalveluista. Liian usein palvelu lähtee viranomaisen tarpeista kerätä tietoja ja säästää rahaa. Ihminen, jota varten palvelu tuotetaan, unohtuu. Näin ei saa olla, Filatov sanoo.

– Ikäihmiset tarvitsevat digitukea arkipäiväisissä palveluissa, vaikka pankkiasioissa, kela-asioinnissa tai junalipun ostossa. Oleellista on, että luotettavaa palveluapua on tarjolla. Parasta kuitenkin on olla oman asiointinsa herra tai rouva. Siksi palvelun tuottajalla on vastuu palveluiden käytettävyydestä. Digi on välttämättömyys nykypäivänä, mutta yhä enemmän tulevaisuudessa, toteaa Filatov.

– Esimerkiksi terveyspalvelut laskevat tehokkuushyötyjä digitalisaation varaan. Digitalisoitu terveydenhuolto hienoine itsekäytettävine laitteineen ei saa luoda entistä epätasa-arvoisempaa terveydenhuoltoa. Terveydenhuollon digitalisaation on kavennettava terveyseroja, ei syvennettävä niitä, vaatii Filatov.