SDP:n Skinnari: Itämeren suojelua edistettävä kipsikäsittelyllä
SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ville Skinnari haluaa, että hallitus panostaa Itämeren suojeluun kipsikäsittelyn avulla. Suomi aloitti heinäkuun alussa Itämeren suojelukomission (HELCOM) puheenjohtajana. Kaksi vuotta kestävän puheenjohtajuuskauden merkittävin tehtävä on päivittää vuonna 2007 käynnistetty Itämeren suojelun toimintaohjelma.
Skinnari on jättänyt kirjallisen kysymyksen ministeri Tiilikaiselle hallituksen suunnitelmista kohdentaa resursseja kipsikäsittelyn toimeenpanoon ja laajentamiseen tarvittaville alueille. Lisäksi Skinnari on Pohjoismaiden neuvoston jäsenenä esittänyt yhteistyön tiivistämistä Ruotsin kanssa. Hän on muun muassa kirjelmöinyt Ruotsin maa- ja metsätalousministeri Sven-Erik Buchtille Itämeren suojelusta yleisesti sekä kipsikäsittelyyn panostamisesta.
– Peltojen kipsikäsittely on osoittautunut varteenotettavaksi keinoksi vähentää Itämeren fosforikuormitusta. Kipsihankkeen tiimoilta on esitetty arvio, että jos kipsiä levitettäisiin koko sen käyttämiseen soveltuvalle peltoalalle (0,5 milj. ha) etelä- ja lounaisrannikoillamme, niin Itämeren fosforikuormitus vähenisi 200-300 tonnia vuodessa. Jo sillä lähes saavutettaisiin HELCOMin Suomelle asettama vähennystavoite, jos oletetaan, että muillakin sektoreilla saadaan jonkin verran vähennyksiä aikaiseksi, Skinnari kommentoi
Suomi ei ole saavuttanut HELCOM:n asettamia kuormituksen vähentämistavoitteita kummankaan ravinteen, fosforin ja typen, osalta. Kansalliset rannikkovesien osalta kuormituksen vähennystarpeet ovat niin ikään kovat. Yhteisenä tavoitteena tulee olla, että toteutetaan HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelmaa (Baltic Sea Action Plan, BSAP) sekä HELCOMin suositukset.
– Toivoa ja keinoja Itämeren tilan parantamiseksi on paljon. Hallituksen myöntämä 45 miljoonan euron lisärahoitus, josta vuosittainen osuus 15 miljoonaa euroa, Itämeren suojeluun on hyvä alku. Kyse ei kuitenkaan ole vain rahasta vaan erityisesti sen tehokkaasta ja oikeasta kohdentamisesta, Skinnari kertoo.
Maatalouden vesiensuojelua tuetaan nykyisin vuosittain noin 200 miljoonalla eurolla, jolla on saatu varsin vaatimattomasti tuloksia aikaan. Maatalouden ympäristötukea tulee kyetä kohdentamaan vaikuttavammin. Kipsikäsittelyn hinnaksi on arvioitu noin 220 euroa/ha. Koko puolen miljoonan hehtaarin alan käsittely maksaisi 110 miljoonaa euroa.
