SDP:n Salonen: Venäjän pyrkiessä rakentamaan etupiiriään sotilaallisesti, reagoimatta jättäminen johtaisi eittämättä liikkumatilamme kaventumiseen
Eduskunta kävi keskiviikkona 20. huhtikuuta lähetekeskustelun koskien valtioneuvoston ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta. Selonteon tarkoituksena on tukea eduskuntaa laajan ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen keskustelun käymisessä.
“Valitettavasti olemme tänään tilanteessa, jossa Suomen ja Euroopan turvallisuustilanne on vakavampi kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen. Maamme turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti ja se on vaikeammin ennakoitavissa kuin aiemmin. Sen vuoksi eduskunta on nyt historiallisen pohdinnan edessä. Selonteon käsittelyn keskiössä tulee olla suomalaisten turvallisuuden varmistaminen. Olemme valmiita tekemään sen turvaamiseksi tarvittavat päätökset”, sanoo Salonen.
Sekä Natoon liittymisellä että liittymättä jättämisellä on seurauksia. Salonen nostaa esille, että Suomella on oltava selkeä ja yhtenäinen kuva siitä, millä ehdoin se olisi valmis hakemaan Nato-jäsenyyttä.
“Jäsenyys ei velvoita Suomea ottamaan automaattisesti alueelleen ydinaseita, pysyviä tukikohtia tai joukkoja, vaan liittymisehtoja voidaan tarkastella mahdollisten liittymisneuvotteluiden aikana. Mahdollisen jäsenyyden kohdalla Suomen puolustus sovitettaisiin osaksi Naton yhteistä puolustusta Suomen ja Naton yhdessä neuvottelemalla tavalla”, korostaa Salonen.
Salonen painottaa laajan ja tulevaisuuteen katsovan varautumisen tärkeyttä yhteiskunnan eri osa-alueilla. NATO-jäsenyys ei voi korvata kansallista puolustusta tai poista sen kehittämisen merkitystä. Suomalaisen yhteiskunnan tulee varautua perinteisten turvallisuusuhkien lisäksi myös kyber- ja hybridiuhkiin sekä ulkoapäin tulevaan informaatiovaikuttamiseen.
“Erityisesti tulevissa ulko- ja turvallisuuspoliittisissa päätöksissä katse on oltava vahvasti tulevaisuudessa. Meidän on katsottava myös vuosikymmenien päähän, jotta voimme parhaalla mahdollisella tavalla turvata suomalaista yhteiskuntaa. Meidän tulee ottaa varautumisessa nykyistä paremmin huomioon kyber- ja hybridiuhkat. NATOn jäsenyys voi tuoda Suomelle turvaa, mutta se ei poista oman puolustuksen kehittämisen tarvetta tai uhkiin varautumista. Kuten selontekokin toteaa, Suomen tulee jatkaa ihmisoikeusperustaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja diplomaattisten suhteiden ylläpitämistä, sekä oman sisäisen turvallisuutensa vahvistamista. Kansallinen puolustuskyky on turvallisuutemme elinehto, ja sitä tulee kehittää Nato-päätöksestä riippumatta”, päättää Salonen.
