Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP:n Salonen: Pandemian aiheuttamaa oppimisvajetta on paikattava poliittisin toimin vielä pitkään

Ajankohtaista 14:31

Kansanedustaja ja sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Kristiina Salonen pitää hallituksen lisätalousarviossa esitettyä 120 miljoonan tukipakettia lapsille ja nuorille välttämättömänä korona-ajan oppimisvajeen paikkaamiseksi. Lapsiasiavaltuutetun kertomus koronavuodesta 2021 alleviivaa pandemian kasvattaneen lasten eriarvoisuutta. Erityisesti mahdollisuudet etäopetuksessa menestymiseen ovat vaihdelleen lasten ja nuorten välillä merkittävästi.

Eriarvoisuuden vastaisessa työssä maksuton koulutus on ollut Suomen menestystekijä. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen mukaan perusopetus ei kuitenkaan pysty poistamaan perhetaustasta juontuvia eroja, vaan lasten oppiminen on keskimäärin parempaa korkeakoulutetuissa perheissä sekä peruskoulun alussa että lopussa. Erilaisia tukitoimia tarvitsevien oppilaiden määrä kasvaa, ja tuen tarpeen tunnistamiseen tarvitaan resursseja. Selvityksestä käy myös ilmi, että pandemia ja poikkeukselliset opetusjärjestelyt ovat lisänneet eriarvoistumiskehitystä ja tuottaneet oppimis- sekä mahdollisesti myös osaamisvajetta.

Hallitus esittää osana vuoden toista lisätalousarvioesitystä 120 miljoonan euron tukipakettia lapsille ja nuorille koronan vaikutusten korjaamiseen. Kyseessä on kolmas lasten ja nuorten koronatukipaketti. Salonen mukaan on välttämätöntä, että hallitus tekee korjaavia toimia lasten ja nuorten eteen:

– Jo vuonna 2019 kansallisen lapsistrategian esivalmistelussa todettiin, että eriarvoistumiskehitys tulee jatkumaan lineaarisesti, ellei toimenpiteitä sen pysäyttämiseksi tehdä. Sen jälkeen lasten arkea ja yhteiskuntaa on koetellut vielä korona. Pandemia-ajan eriarvoisuus näkyy erityisesti etäajan koulutuksen eriarvoistumisessa sekä oppimisvajeessa. Lasten ja perheiden resurssit etäopiskelussa menestymiseen vaihtelivat.

Siksi onkin tärkeää, että tukipaketilla palkataan kouluihin erityisopettajia ja koulunkäynnin ohjaajia, jotta koronan vaikutuksia saadaan minimoitua ja tuen tarve huomataan. Lisäksi Salonen nostaa esille kouluympäristön sosiaalisen merkityksen lapsille ja nuorille:

– On tärkeää muistaa, että opetuksen lisäksi kouluilla on tärkeä rooli lasten osallisuuden, kasvun ja kehityksen kannalta. Laadukkaan koulutuksen tarjoaminen suomalaisille lapsille ja nuorille on parasta tasa-arvotyötä, Salonen kiteyttää.

Tiistaina julkaistun lapsiasiavaltuutetun vuosikertomuksen mukaan monet lapset kokivat tulleensa ohitetuiksi niin palveluissa kuin yhteiskunnassa laajemminkin. Lasten erityiset tarpeet on huomioitava jatkossa paremmin, myös kriisitilanteissa:

– Lasten arjen perusasioiden kuten koulun, harrastusten ja kaverisuhteiden mahdollisimman normaali jatkuminen tulee turvata myös kriisitilanteissa. Kriisit vaikuttavat myös lapsiin, ja heidän tulee saada ikätasoista tietoa sekä mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon lapsille sopivin keinoin. Yhteiskuntia mitataan siinä, miten se ottaa huomioon heikoimmat ja pienimmät, Salonen linjaa.