SDP:n Salonen: Lastensuojelun ylikuorma purettava
Lastensuojelun vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmän loppuraportti on julkaistu. Työryhmän laskelman mukaan lastensuojelussa on tällä hetkellä noin 2 000 työntekijän vaje. Lisäksi raportissa kiinnitetään huomiota useisiin muihin kehittämistarpeisiin sijaiskotien ja –huollon osalta.
Kansanedustaja Kristiina Salosen (sd.) mukaan kenttä on jo pitkään oireillut liiallisen työkuorman vuoksi. Lastensuojelulain uudistuksella on kiire, jotta raportissakin esitetty muutos sosiaalityöntekijäkohtaisesta lapsimäärästä saadaan käytäntöön. Tavoitteena on, että vuodesta 2022 alkaen yhdellä sosiaalityöntekijällä voisi jatkossa olla enintään 35 lasta asiakkaana. Tämä vastaisi myös hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta.
– Viimeisen kymmenen vuoden aikana tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrä on kaksinkertaistunut. Vuonna 2019 kiireellisesti sijoitettuja, huostassa olevia tai muuten sijoitettuja lapsia ja nuoria oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Koronakriisi on vaikeuttanut lastensuojelun tilannetta monin tavoin entisestään. Esimerkiksi lastensuojeluilmoituksia ei moniammatillisessa yhteistyössä ole välttämättä pystytty tekemään tänä aikana. Korona siis pahentaa tilanteita entisestään, kun tilanteeseen puuttuminen pitkittyy. Lastensuojeluun on osoitettava pikimmiten riittävät resurssit ja työntekijät, sillä lapsemme eivät ehdi odottamaan, Salonen vetoaa.
Salonen huomauttaa, että sosiaalityöntekijöiden ylikuorma on johtanut jatkuviin sosiaalityöntekijöiden vaihtumisiin lastensuojelussa ja rekrytoinnissa on suuria haasteita. Lastensuojelun vaativassa sijaishuollossa sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus ja työn liiallinen kuorma näkyvät karulla tavalla. Esimerkiksi viime vuonna Ylen tekemässä selvityksessä jopa 50 lastensuojelulaitosta ja ammatillista perhekotia ovat saaneet aluehallintovirastoilta ja eduskunnan oikeusasiamieheltä huomautuksia epäkohdista.
– Selvitysten mukaan jopa joka kymmenennessä lastensuojelulaitoksessa on havaittu epäkohtia. Sosiaalityöntekijöillä ei ole aikaa selvittää riittävästi, miten heidän sijoittamansa lapsi voi sijoituspaikassaan ja onko siellä kaikki niin kuin pitäisi. Sijoittaminen oman kodin ulkopuolelle on jokaiselle lapselle ja nuorelle iso ja rankka muutos, joka vaikuttaa koko elämään. Sosiaalityöntekijä voi parhaimmillaan lisätä turvan tunnetta sijoitetulle lapselle, Salonen sanoo.
