SDP:n ryhmäpuheenvuoro puolustusselonteon palautekeskustelussa 7.12.2021
SDP:n ryhmäpuheenvuoro puolustusselonteon palautekeskustelussa 7.12.2021 Kansanedustaja Kimmo Kiljunen
Muutoksen puhuttaessa mahdollisia.
Arvoisa puhemies,
Valtioneuvoston puolustusselonteko linjaa Suomen puolustuskyvyn kehittämisen painospisteitä seuraavaksi vuosikymmeneksi. Se nojaa aiemmin hyväksyttyyn ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon. Puolustuksemme lähtökohtana on laaja turvallisuuskäsite ja yhteistyövarainen turvallisuus.
Puolustusselonteossa puolustusta tarkastellaan perinteistä maa-, ilma- ja merivoimiin perustuvaa kolmijakoa laajemmin. Teknologinen kehitys on tuonut uudenlaisia kyber- ja informaatioturvallisuuteen liittyviä tarpeita. Ne vaativat Suomelta aiempaa monipuolisempaa tulokulmaa puolustuspoliittisiin kysymyksiin.
Käytämme termiä hybridiuhka. Se tarkoittaa laaja-alaista vaikuttamista, jonka torjuminen edellyttää viimekädessä kansainvälistä yhteistyötä ja koordinaatiota. Hybridiuhkiin vastaaminen korostaa Suomelle erityisesti EU:n yhteistyön merkitystä.
Arvoisa puhemies,
Presidentti Niinistön totesi vastikään, että Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan lähtökohta on ylläpitää kansallista liikkumatilaa ja valintamahdollisuuksia. Suomen pitkäaikainen turvallisuuspoliittinen linja perustuu sotilaalliseen liittoutumattomuuteen. Tätä täydentää kahden- ja monenvälinen puolustusyhteistyö.
Olemme rakentaneet yhteistoimintaa Naton ja siihen kuuluvien maiden kesken muun muassa harjoitustoiminnassa sekä sotilaallisessa kriisinhallinnassa. Tämä on tehty sotilaallisesti liittoutumattona maana turvaten omat puolustusintressimme ja ylläpitäen sotilaallista suorituskykyämme mittavilla puolustushankinnoilla. Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan.
Erityisesti kehitämme osaamistamme ja edistämme pohjoista turvallisuutta yhteistyössä sotilaallisesti liittoutumattoman Ruotsin sekä myös Norjan kanssa. Meille yhä tärkeämpi turvallisuuspoliittinen viitekehys on Euroopan unioni, joka laatii parhaillaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa määrittävää strategista kompassia. Sen taustalla on keskustelu unionin strategisesta autonomiasta ja syvenevästä puolustusteollisesta yhteistyöstä. Tämä on tärkeää erityisesti EU:n ulkopoliittisen uskottavuuden ja vaikuttavuuden kannalta.
Arvoisa puhemies,
Suomen puolustuksen perustana on korkea maanpuolustustahto ja kansallinen yksituumaisuus keskeisimmistä turvallisuuspoliittisista linjauksistamme. Tätä tulee vaalia myös tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jakolinjoja, sitä vähemmän on yhteiskunnassamme heikkoja kohtia, mitä murtaa. Vasta valmistunut parlamentaarisen komitean mietintö asevelvollisuuden kehittämisestä pyrkii omalta osaltaan vahvistamaan puolustuksellisia tarpeitamme ja kansalaisten tasa-arvoa.
Arvoisa puhemies,
Kuluvalla vuosikymmenellä puolustussektorin valtavin yksittäinen hanke on poistuvien Hornetien korvaaminen uusilla hävittäjillä. Olemme tässä hankinnassa aivan kalkkiviivoilla.
Poliittisen päätöksenteon kannalta on kriittisen tärkeä kysymys, mitkä hävittäjäkandidaateista kykenevät hallitusohjelman mukaisesti korvaamaan Hornet-kaluston sotilaallisen suorituskyvyn täysimääräisesti. Tältä pohjalta voidaan sitten arvioida eri kandidaattien mahdollisia eroja teollisen yhteistyön, huoltovarmuuden ja elinkaarikustannusten osalta. Olennaista on jatkossa kyetä säilyttämään puolustusbudjetin sisäinen tasapaino ilman pysyviä korotuspaineita.
Kiitän osaltani puolustusvaliokuntaa sekä parlamentaarista seurantaryhmää yhteistyöstä isänmaallemme keskeisen selonteon laatimisesta hyvässä ja parlamentaarisessa hengessä.
