Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP:n ryhmäpuheenvuoro kehityspoliittisen selonteon lähetekeskustelussa

Ajankohtaista 14:27

Sosialidemokraattinen ryhmäpuheenvuoro
Kansanedustaja Hussein al-Taee

Arvoisa puhemies,

valtioneuvoston selonteko kehityspolitiikan ylivaalikautisista periaatteista julkistettiin toukokuun lopulla. Sen jälkeen maailmalla on tapahtunut – ja tässä viittaan Afganistaniin. Olemme saaneet nähdä, kuinka tilanne muuttui hyvin nopeasti länsiliittouman joukkojen lähtiessä maasta. Tulevasta emme vielä tiedä – se jää nähtäväksi. Afganistanin tapahtumat muistuttivat mieleeni omat kokemukseni. Olen aikoinaan tullut kiintiöpakolaisena Suomeen. Tie ei ollut helppo. Jouduin elämään pakolaisleirillä ja nähnyt sen karun puolen. Kokemuksieni myötä tiedän mitä on, kun kotimaa ei enää ole turvallinen ja koti on jätettävä. Tiedän myös mitä on hyvinvointivaltio ja osaan sitä arvostaa.

Keskinäisriippuvaisessa maailmassa, Suomi ei ole tyhjiössä, jossa maailman kehityskulut ja tapahtumat eivät vaikuttaisi meihin.

Kehitysyhteistyöllä voidaan osaltaan vaikuttaa yhteiskuntien kehitykseen, jotta kotiseutu olisi vakaa ja inhimillinen paikka elää, joka tarjoaa elinmahdollisuuksia ja on tasa-arvoinen, ja jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta, jotta pakon edessä ei olisi jätettävä kotia.

Arvoisa puhemies,

Kehitysyhteistyö on pitkäjänteisestä työtä – muutos ei tapahdu hetkessä. Suomen kehityspolitiikan ennakoitavuuden ja jatkuvuuden vuoksi on tärkeää, että selonteko kehityspolitiikan ylivaalikautisista periaatteista on laadittu ja että selonteon valmistelussa oli mukana eduskuntapuolueet kattava parlamentaarinen seurantaryhmä.

Kehityspolitiikka on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Sen tavoitteena on köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Keskiössä on kaikkia maita koskeva YK:n Agenda 2030 –kestävän kehityksen tavoitteet.

Hyviä tuloksia kehitysyhteistyössä saavutetaan kumppanuuksilla: julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan toimilla.

Kehitysyhteistyön rahoitustarpeet ovat mittavat ja niitä lisää entisestään pandemia, joka on tuonut takapakkia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Erilaisia rahoitusmuotoja on hyödynnettävä. Avustusten lisäksi Suomen kehitysyhteistyörahoitukseen lukeutuvat laina- ja sijoitusrahoitus. On selvää, että julkisella kehitysyhteistyörahoituksella tuettavien yritysten on toimittava yhteiskuntavastuullisuusperiaatteiden mukaisesti.

Arvoisa puhemies,

Afganistan on osoittanut sen, että kohdemaalla tulee olla vastuu ja omistajuus kehityksestä. Mikäli tätä ei ole, on yhteiskunnan perusta heikko. Kehitysyhteistyön rooli tulee olla kehittyvien maiden omia resursseja ja vastuunkantoa tukeva ja vahvistava.

Kehitysyhteistyön tulee olla vaikuttavaa ja tuloksia tulee seurata. On tärkeää, että kerran vaalikaudessa eduskunnalle annetaan kehityspolitiikan tulosraportti. Tuloksellisuus tarkoittaa sitä, että kehitysyhteistyöllä saadaan aikaiseksi positiivista muutosta. Kehitysyhteistyötä tehdään kohdemaan oman kehityksen vuoksi.

Arvoisa puhemies,

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskiössä on monenvälisen, sääntöpohjaisen kansalainvälisen järjestelmän vahvistaminen. Suomi on YK:ssa sitoutunut tavoitteeseen nostaa kehitysyhteistyömäärärahojen taso 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Tämän 1970-luvulta juontuvan tavoitteen Suomi on tavoittanut kerran vuoden 1990-luvun alussa lamavuosina. Sen jälkeen siihen ei järjestelmällisesti ole päästy.

Selonteossa on linjattu tavoitevuodeksi vuosi 2030. Selonteko ei sisällä tiekarttaa tavoitteen saavuttamiseksi, josta selontekoa voidaan kritisoida. Toisesta näkökulmasta katsottuna tavoitevuosi on kuitenkin selonteossa asetettu ja seuraavaksi se, miten siihen päästään, on tuleva yhteisponnistus hallitus-oppositio-akselilla, koska tavoitteen saavuttaminen edellyttää pidemmän aikavälin – yli hallituskausien – sitoutumista.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä kannustaakin eduskuntapuolueita yhteistyöhön tiekartan laatimiseksi ja kiittää valtioneuvostoa laaja-alaisesta selonteosta ja toivottaa monipuolista ja rakentavaa keskustelua selonteon valiokuntakäsittelyssä.