Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP:n ryhmäpuheenvuoro ajankohtaisselonteon lähetekeskustelussa

Ajankohtaista 14:24

SDP:n ryhmäpuheenvuoro turvallisuusympäristön muutosta käsittelevän hallituksen ajankohtaisselonteon lähetekeskustelussa 20.4.2022.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

Arvoisa puhemies,

Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt kahdeksan viikkoa. Tänä aikana olemme todistaneet julmaa pommittamista, siviilien tappamista, kiduttamista ja tulevaisuuksien murskaamista. Butsha, Buzova, Borodjanka ja Mariupol ovat muuttuneet kuoleman näyttämöiksi, eikä lista lopu tähän. Uusia tietoja tulee jatkuvasti julki, ja ne paljastavat hyökkääjän kylmyyden. Naapuristamme on tullut häikäilemätön, arvaamaton ja aggressiivinen.

Turvallisuusympäristömme on sodan seurauksena muuttunut radikaalisti. Se muuttui sinä hetkenä, kun Venäjän ensimmäinen ohjus iskeytyi Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan 24. helmikuuta. Venäjä perustaa hyökkäyksen väitteisiin, joilla ei ole tosiasiallista pohjaa. Venäjä rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta ja allekirjoittamiaan kansainvälisiä sopimuksia.

Sota koskee ennen kaikkea 44 miljoonan ukrainalaisen kohtaloa, mutta Mariupolin ja Butshan särkyneissä raunioissa myös maailmankuva on vaakalaudalla. Venäjä uskoo, että suurten maiden pitäisi olla vapaita hallitsemaan pienempiä. Ukraina vastustaa ja puolustaa suvereniteettiaan. Me tuemme Ukrainaa, koska taistelua käydään siitä, miten maailman pitäisi toimia.

Ärade talman, Ryssland tror att stora makter borde styra mindre länder. Ukraina står emot och försvarar sin suveränitet. Det pågår en kamp om hur världen ska fungera.

Arvoisa puhemies,

Suomi on sitoutunut kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään. Olemme itsenäisyydestä lähtien rakentaneet rauhaa ja vakautta ulkopolitiikassa monenkeskisellä yhteistyöllä. Yhteisesti sovittujen sääntöjen noudattaminen edistää vakautta ja on kansallisen turvallisuutemme perusta.

Toimillaan Venäjän osoittaa, että nämä sopimukset eivät merkitse sille mitään. Näin ollen sitä turvallisuusympäristöä, johon Venäjäkin kuului, ei enää ole. Turvallisuustilanteemme on sen johdosta vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen.

Olemme murroskohdassa, jossa turvallisuutemme perustekijät asettuvat uudelleen.

Yksi asia on kuitenkin jo ilmeinen. Meidän on ylläpidettävä puolustusvoimien korkeaa suorituskykyä ja yleistä asevelvollisuutta. Voimme olla tyytyväisiä, että emme lähteneet vuosituhannen alussa kulkemaan yleisen asevelvollisuuden romuttamisen suuntaan.

Arvoisa puhemies,

Teemme nyt arvio siitä, mitä muuttunut turvallisuusympäristö tarkoittaa asemallemme maailmassa.

Selonteossa kuvataan realistisesti muuttunut turvallisuusympäristö ja ne mahdollisuudet, mitä Suomella tässä tilanteessa on turvallisuutemme takaamiseksi.

Selonteon mukaan tilanteessa, jossa Venäjä pyrkii rakentamaan etupiiriä ja on pyrkimyksissään valmis käyttämään myös sotilaallista voimaa, reagoimatta jättäminen saattaisi johtaa liikkumatilamme kaventumiseen.

Tähän arvioon on helppo yhtyä.

Näin ollen meidän on päätettävä, tulisiko Suomen hakea ratkaisua sotilaallisesti liittoutumalla. On syytä käydä vaihtoehdot läpi avoimesti, huolellisesti ja viivyttelemättä, asiantuntijat tarkasti kuullen. Olennaisessa roolissa on valtiojohdon kanta.

On selvää, että Venäjän toiminta on tuonut Suomen monta askelta lähemmäksi sotilaallisen liittoutumisen välttämättömyyttä.

Arvoisa puhemies,

Valtiojohtomme on käsitellyt turvallisuustilanteen muutosta ensiluokkaisesti ja pitänyt yllä aktiivista vuoropuhelua kumppanimaiden kanssa. Erityisesti Ruotsi on meille tärkeä kumppani: Itämeren alueen turvallisuuden vahvistaminen on yhteinen tavoitteemme.

Siksi olisi viisasta edetä turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa mahdollisimman yhtäaikaisesti. Viime kädessä maat tekevät omat ratkaisut, mutta yhtenäisellä linjalla varmimmin vahvistaisimme vakautta, turvaisimme arvojamme, pohjoismaista kansanvaltaa ja hyvinvointiyhteiskuntamalliamme.

Ärade talman, Rysslands agerande har fört Finland flera steg närmare nödvändigheten av en militär allians. Det vore klokt av Finland och Sverige att gå samma väg i säkerhetspolitiska lösningar. Det skulle stärka stabiliteten och skydda våra värderingar.

Arvoisa puhemies,

Seuraavien viikkojen aikana eduskuntaryhmien on kyettävä hyvään keskinäiseen yhteistyöhön, kun haemme yksituumaisuutta tarvittavista ratkaisuista. Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ajattelua ja päätöksentekoa tässä harkinnassa ohjaa yksi asia ylitse muiden: suomalaisten turvallisuus. Olemme valmiit tekemään ne päätökset, jotka parhaiten takaavat suomalaisten turvallisuuden.