Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP:n ryhmäpuhe valtioneuvoston koulutuspoliittisesta selonteosta

Ajankohtaista 14:58

SDP:n ryhmäpuheen valtioneuvoston koulutuspoliittisesta selonteosta piti kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Jukka Gustafsson.

Muutokset puhuttaessa mahdollisia.

Arvoisa puhemies,

Suomen koulutusjärjestelmä, kansallinen koulutuspolitiikka on tuonut meille paikan maailman valtioiden eturivissä. Sosialidemokraateille koko kansan koulutustason nostaminen tasa-arvon hengessä on ollut koulutuspolitiikkamme kulmakivi ja suomalaisen demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen peruspilari.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen kunnianhimoinen koulutuspoliittinen selonteko ja sivistysvaliokunnan rikas ja monipuolinen palaute siihen antavat eväät viedä koulutusta, osaamista, tutkimusta maassamme pitkäjänteisesti eteenpäin.

Suomi teki ”Paavo Nurmet” 2000-luvun alkuvuosina. Juoksimme itsemme maailmankartalle koulutuksen ihmemaana. Tuhansia vieraita kävi – ja käy edelleenkin – tutustumassa maamme koulutusjärjestelmään, mutta tiedämme, kuinka oppimistulokset ovat heikentyneet ja eriarvoistumiseen liittyviä hälytyskelloja soi.

Pääministeri Marinin hallituskaudella olemme kääntäneet koulutuspolitiikkamme suunnan.
Merkittävät lisäpanostukset ja kehittämistoimet varhaiskasvatukseen, peruskouluun, ammatillisen koulutuksen opettajamäärän lisäämiseen, oppivelvollisuuden laajentamiseen, 10 000 uutta aloituspaikkaa korkea-asteelle ym.

Nyt jos koskaan koulutus tarvitsee pitkäjänteistä kehittämistä ja resurssien määrätietoista vahvistamista.

Yliopiston, ammattikorkeakoulun ja yliopiston avoimen väylän kehittyminen tulee turvata pienenevien ikäluokkien olosuhteissa. Meillä on aiempaakin vähemmän varaa jättää ketään ilman koulutusta tai antaa nuorten odottaa vuosia pääsyään koulutukseen.

Arvoisa puhemies,

Sosialidemokraateille erityinen silmäterä on peruskoulun – koko kansan koulun – kehittäminen.

Tamperelainen, vuoden rehtoriksi valittu Ilmo Nybacka lanseerasi vuosi sitten koulussaan ”Tavallisen koulun”-mallin: ”Tullaan ajoissa tunnille, takit naulakkoon, kännykät pois. Koulun tehtävänä on edelleen opettaa elämässä tärkeitä perustyöskentelytaitoja, kuten hiljaista ja keskittynyttä työntekoa.”

Hallituksen pitää valmistella toimenpideohjelma, jolla varmistetaan jokaisen oppilaan perusopetuksen aikana vaadittavien perustaitojen – lukutaidon, kirjoittamisen, laskemisen – oppiminen. Perusasteella pitää pystyä hankkimaan sellaiset tiedot ja taidot, että nuori pärjää toisen asteen koulutuksessa.

Lukio- ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö tulee nostaa uudelle tasolle. Lainsäädännön ja rahoituksen tulee kannustaa koulutusmuotojen väliseen yhteistyöhön. Opetuksellinen yhteistyö ja eri tutkinnon osien joustava, yksilöllinenyhdistäminen pitää saada nykyistä helpommaksi. Kysymys on myös siitä, miten nostamme nuorten lahjakkuusreservejä korkea-asteelle.

Koronan aiheuttama hyvinvointi- ja oppimisvaje pitää paikata. Pitkäjänteisiä lisäpanostuksia koulutukseen kaikilla koulutusasteilla tarvitaan vielä pandemian väistyessä. Vain hyvinvoiva lapsi ja nuori voi oppia.

Oppimisen tuen järjestelmä tulee uudistaa koko koulutuspolulla. Oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen tuki on tärkeää perustaitojen oppimisessa ja jatko-opintojen mahdollistamiseksi. Sosialidemokraatit haluavatkin kehittää oppimisen tukea kokonaisuutena, varhaiskasvatuksesta oppivelvollisuusiän loppuun.

Sosialidemokraatit ovat sitoutuneet siihen, että TKI-rahoitus nostetaan 4 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa myös korkeakoulutettujen määrän lisäämistä ja vahvaa panostusta jo työiässä olevien osaamisen kehittämiseen. Digivihreässä siirtymässä paras muutosturva on osaamisen päivittäminen jatkuvan oppimisen avulla.

Arvoisa puhemies,

Mitä on yleissivistys ja tulevaisuusosaaminen 2030–2040?

Korostamme sivistyksen itseisarvon vaalimista läpi koko koulutusjärjestelmämme, sekä sen huomioon ottamista selonteon toimeenpanosuunnitelmassa.

Yksittäinen tieto ei ole itseisarvo, vaan tärkeämpää on laajempien kokonaisuuksien, systeemien ja taustatekijöiden ymmärrys, kriittisen ajattelun, tiedon etsimisen ja kysymysten esittämisen oppiminen. Opettaahan tulevaisuuden koulujärjestelmä tähän?

Arvoisa puhemies,

Koulutuksen tulee olla edelläkävijä ja uudistaja yhteiskunnassa ja työelämässä. Sen avulla jokainen voi kehittyä täyteen mittaansa. Oman lahjakkuutensa täyteen potentiaalin, saada siivet selkäänsä.

Mielestäni opetuksen syvällisemmät ja tärkeimmät vaikutukset liittyvät lasten ja nuorten henkiseen kasvuun, myönteiseen minäkuvaan, opiskeluhalun ja mielenterveyden edistämiseen.
Niitä ei ole helppo mitata, mutta jokainen ihminen tuntee kasvatuksen ja saadun opin vaikutukset mielessään elämänsä loppuun asti.

Laaja-alaisen sivistyskäsityksen merkitys vain korostuu – juuri nyt – ajassamme. Tuemme sivistyskäsitystä, jossa yleissivistävän koulun tehtävä nähdään kulttuurisena, ei taloudellisena eikä ”teknisenä”.

Historia, erityisesti oman maan historia, filosofia, kirjallisuus, kuvataide, musiikki, teatteri ym. katson kasvatuksellisesti jopa tärkeämmäksi kuin tekniset taidot, joilla turvataan ja juuri nyt tunnistettavassa oleva tulevaisuus. Ihmisten on pystyttävä luomaan uutta ja osattava elää silloinkin, kun nyt läsnä oleva taloudellinen rakenne ei päde.

Nopeasti muuttuvassa maailmassa laajasti ymmärrettynä juuri kulttuuripääoma kantaa ja antaa siivet, joiden avulla ihminen jaksaa ja osaa lentää, auttaa heikompaansa, tukea demokratiaa ja elää täyttä elämää rauhassa ja yhteistyössä muiden kanssa.