Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP:n ryhmäpuhe tiedustelulainsäädännön selonteosta 9.2.2022

Ajankohtaista 14:29

SDP:n ryhmäpuhe tiedustelulainsäädännön selonteosta 9.2.2022
Kansanedustaja Mika Kari

Muutoksen puhuttaessa mahdollisia.

 

 

Arvoisa puhemies

Vuonna 2019 voimaan astunut tiedustelulainsäädäntö on osa kansallisen turvallisuuden kehittämistä ja varautumista maanpuolustukseen kohdistuviin uhkiin. Kun tiedustelulainsäädäntö kolme vuotta sitten rakennettiin, käytiin laista laajaa ja perusteellista keskustelua. Päättäessään tiedustelulaista eduskunta edellytti kokonaisvaltaista selontekoa tiedustelulainsäädännön toimivuudesta ja tuloksellisuudesta vuoden 2021 loppuun mennessä.

Kansalaiskeskustelussa, niin kuin täällä eduskunnassakin, kannettiin huolta tiedustelulainsäädännön vaikutuksista perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Lisääntyvät viranomaisten toimivaltuudet herättivät ymmärrettävästi kysymyksen, miten tavalliselle kansalaiselle taataan viestintäsalaisuus tai yksityisyys, samalla kun viranomaiset pyrkivät torjumaan vakavan kansallisen turvallisuuden uhkia, niin verkossa kuin muualla yhteiskunnassamme tai maan rajojen ulkopuolella.

Kansallisen turvallisuuden lisäämiseksi ja myös perusoikeuksiemme toteutumiseksi, on laissa määritetty toimivaltuudet ja tehtävät turvallisuusviranomaisille. Lain arviointi eduskunnassa on tärkeää ja se lähettää viestin myös ulospäin. Se osoittaa yhteiskuntamme vahvuutta, kun voimme käydä avointa keskustelua näinkin sensitiivisestä aiheesta kuin tiedustelutoiminta. Oikeusvaltiossa viranomaisten toiminta pohjautuu lakiin, ja se on oikeusvaltion keskeisimpiä tunnusmerkkejä.

Eduskunnalla on historiansa ensimmäistä kertaa lain voimaantulon vuonna 2019 jälkeen mahdollisuus käydä läpi tiedustelulakien toimintaa ja arvioida lainsäädäntönsä onnistumista. Se onkin tarpeellista, koska lähtökohtaisesti salaisen toiminnan ympärille rakennetusta lakikokonaisuudesta ei meillä ole kokemusta edeltäviltä ajoilta.

On kuitenkin tarpeen todeta, että tiedustelulainsäädännön arviointi vain muutaman vuoden kokemuksen pohjalta, on lyhyt aika kokonaisvaltaisvaltaisen arvion antamiseksi. Onkin syytä tässä yhteydessä esittää, että tiedustelulakien toimivuutta tarkasteltaisiin myös joidenkin vuosien päästä kokonaisvaltaisemmin, kun kokemusta tiedustelutoiminnasta ja -lain muutostarpeista on kerätty nykyistä enemmän.

 

 

Arvoisa puhemies,

Tiedustelulainsäädännön tarpeellisuutta ei ole juuri kyseenalaistettu. Tiedustelutoiminta luo meille uusia työkaluja, joilla voidaan vastata vakavien kansalliseen turvallisuuteen kohdistuviin uhkiin. Rajat ylittävä tiedusteluyhteistyö kehittää Suomen kykyä vastata erilaisiin hybridiuhkiin.

Tiedustelutoiminnan keskeinen tavoite on tuottaa ajantasaista tietoa ylimmän valtiojohdon, valtioneuvoston ja eri viranomaisten päätöksenteon tueksi. Eduskuntakäsittelyssä onkin syytä arvioida tiedustelulakien myötä lisääntyneiden toimivaltuuksien merkitystä vakavien uhkien havaitsemisessa ja torjunnan onnistumisissa. 

On tärkeää, että eduskunnalla on ajantasainen käsitys siitä, että toimivaltuudet turvallisuustarpeiden kattamiseksi ja toisaalta perusoikeuksien kunnioittaminen ovat tasapainossa. Tässä huomionarvoista on, että tiedustelutoiminnan oikeudellisen perustan muodostavat perustuslaki ja kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet. Tiedustelutoimintaa ohjaavia periaatteita ovat perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, suhteellisuus, vähin haitta, tarkoitussidonnaisuus ja syrjinnän kielto.

Huomion arvoista on myös arvioida sitä, miten lainsäädäntö seuraa tiedustelutoiminnan teknologista kehittymistä. Teknologiakilpailuun ei kukaan maa voi vastata yksin, siksi kansainvälinen yhteistyö muun muassa EU:n puitteissa on Suomelle tärkeää.  Myös toimivaltuuksien jatkuva täsmentäminen on osa tehokkaampaa ennakoimista ja uhkien tunnistamista. Uudet teknologiat tuovat eteemme tilanteita, joissa kansallista turvallisuutta vaarantava toiminta on yhä salatumpaa ja yksityisyyden suojaa hyödyntävää.

 

 

Arvoisa puhemies,

Eduskunnan tehtäviin kuuluu tiedustelulakien valvonta. Tätä varten on eduskunnalla tähän tehtävään myös parlamentaarinen valiokunta. Nyt valiokunnan lisäksi koko eduskunnalla on mahdollisuus tutustua tiedustelulakien toimivuuteen. Toivomme että eduskunnan käsittelyssä saamme hyvän ja yhteisen käsityksen näiden lakien merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle.