SDP:n Riitta Mäkinen: Lasten ja nuorten mielenterveyteen lisäresursseja
Valtiovarainvaliokunta on käsitellyt Sanna Marinin (sd) hallituksen esityksen vuoden 2021 ensimmäiseksi lisätalousarvioksi. Ensimmäisellä lisäbudjetilla tuetaan koronasta kärsineitä tahoja, kuten kulttuurialan toimijoita.
Valtiovarainvaliokunnan varajäsen, kansanedustaja Riitta Mäkinen (sd) nostaa esille erityisesti lasten ja nuorten 35 miljoonan euron hyvinvointipaketin. Paketista puolet (17,5 miljoonaa euroa) käytetään ammatillisen koulutuksen tukitoimiin ja puolet kuntien valtionavustuksiin lasten, nuorten ja perheiden tukemiseksi koronan jälkihoidossa. Lisäksi hallitus edistää nuorten harrastustoimintaa ja kesätyöllistämistä 2,5 miljoonalla eurolla.
Avustuksiin suunnattava lisämääräraha on tarkoitus kohdentaa erityisesti mielenterveyden edistämiseen, mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisemiseen, perustason hoitoon pääsyyn sekä arjessa selviytymistä vahvistavien sosiaalihuollon palvelujen lisäresursointiin.
– Lasten ja nuorten pahoinvointiin on ehdottomasti puututtava. Mielenterveyspalvelujen saatavuus on koronan johdosta heikentynyt entisestään. Lisääntyneestä avun ja tuen tarpeesta kertoo esimerkiksi se, että nuorten yhteydenotot kriisipuhelimiin lisääntyivät tuntuvasti viime vuonna. Pahoinvointi myös uhkaa polarisoitua entisestään. Palvelut ovat heikentyneet esimerkiksi koulu- ja oppilasterveydenhuollossa, kun henkilöstöä on jouduttu siirtämään koronan hoitoon liittyviin tehtäviin. Lisäksi muiden palvelujen väheneminen sekä etäyhteyksiin siirtyminen ovat saattaneet pahentaa ja pitkittää ongelmia. Siksi lisäresursointi on ehdottoman tärkeää, Mäkinen kommentoi.
Valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä, että määrärahojen vaikuttavuuden varmistamiseksi lisäresurssit kohdennetaan nuorten ikäluokassa siihen ryhmään, jonka tarpeet näyttäytyvät alueella suurimpina. Lisäksi valiokunta edellyttää muutoinkin mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamista.
– Kuten valiokunnan mietinnössä todetaan, nyt tarvitaan matalan kynnyksen moniammatillista tukea ja tiivistä yhteistyötä eri viranomaistahojen sekä järjestöjen kesken. Hallituksen on nyt myönnettävän lisäbudjetin lisäksi edelleen arvioitava nuorten mielenterveyspalveluiden resurssitarpeita jatkossa. Koronatoimet eivät yksinään riitä, vaan perustason palveluiden vahvistamiseksi ja mielenterveyden hoitovelan umpeen kuromiseksi tarvitaan pysyviä ratkaisuja, Mäkinen vaatii.
