SDP:n Rantanen: Yhteistyöllä ja tutkitulla tiedolla kohti hyvinvoivaa luontoa
Avohakkuiden kieltoa valtion metsissä ajava kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle 22.10.2019 ja sen lähetekeskustelu käytiin tänään eduskunnassa. Aloitteessa vaaditaan valtion metsien käyttöön liittyvän lainsäädännön muuttamista siten, että jatkossa avohakkuut voimaperäiset kasvatushakkuut kiellettäisiin ja korvattaisiin jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella.
Kansanedustaja Piritta Rantanen toteaa, että aloite on tärkeä keskustelunavaus, sillä maailmanlaajuinen metsäkato ja metsien tilan heikkeneminen ovat huolestuttavia asioita. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen tuleekin entistä paremmin ottaa huomioon päätöksenteossa. Samaan aikaan myös suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukyky, sen ylläpitäminen ja parantaminen ovat asioita, joista ollaan huolissaan.
”Suomessa meillä ei ole sellaista tilannetta, että avohakkuiden kieltäminen tässä aloitteessa esitetyssä muodossa olisi tarpeen. Aloitteessa avohakkuukielto koskisi vain valtion omistamia maita. Tässä on ymmärrettävä, minkälaisia alueellisia vaikutuksia aloitteen voimaantulo aiheuttaisi. Valtion omistamista metsämaista suurin osa sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa, päätös aiheuttaisi suurta alueellista epäoikeudenmukaisuutta ja avohakkuukiellolla olisi merkittäviä paikallisia vaikutuksia”, toteaa Rantanen.
Ylipäänsä totaalikieltojen ja yhden tavan malliin siirtymistä hän ei pidä järkevänä. ”Me voimme eri hakkuutapoja yhdistelemällä luoda hyvinvointia niin taloudelle, kuin luonnolle.”
Rantanen luottaisi asiassa myös metsäsektorin toimijoihin ja asettaisi näille ennemmin tavoitteita, ei pelkästään totaalikieltoja. ”Tiedän, että toimijat suhtautuvat vakavasti luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastoon liittyviin kysymyksiin ja haluavat aidosti olla mukana siinä työssä, jota näiden asioiden edistäminen vaatii.”
Tärkeäksi asiaksi Rantanen nostaakin yhteistyön merkityksen ja tutkittuun tietoon, ei pelkkään tunteeseen perustuvan päätöksenteon. ”Meidän kaikkien tavoitteena tulee olla metsälajien uhanalaisuuskehityksen pysäyttäminen ja korjaaminen ja sitä työtä on tehtävä laajasti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ilman eri hakkuutapojen vastakkainasettelua. Uskon, että jokaisella tavalla on paikkansa ja metsänsä.”
