Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paateron puhe puoluevaltuuston kokouksessa 20.11.

Ajankohtaista 13:05

Muutokset puhuttaessa mahdollisia.

 

Hyvät toverit, arvoisa puoluevaltuusto.

Ensinnäkin, haluan toivottaa hyvää Lapsen oikeuksien päivää kaikille lapsille ja nuorille. Tällainen päivä onkin mitä mainioin päivä sosialidemokraattisen puoluevaltuuston kokoontua omaltaan osaltaan rakentamaan parempaa tulevaisuutta lapsillemme ja tuleville sukupolville.

Onpa upeaa, että ensimmäisen kerran puoluekokouksen valinnan jälkeen voimme kokoontua näin fyysisesti yhdessä puoluevaltuuston kokoukseen keskustelemaan, kuulemaan ja oppimaan – sekä tietysti linjaamaan parempaa tulevaisuutta. Korona-aika on osoittanut meille sen, miten asiat kyllä tarvittaessa tulevat hoidetuksi myös etäyhteyksin, mutta samalla muistuttanut siitä, miten tärkeää uusien ajatusten ja ideoiden syntymiselle tällaiset tilaisuudet ovat. On tärkeää – ei pelkästään nähdä ja kuulla – vaan myös aidosti olla läsnä, kohdata ja kokea.

Kulunut lähes kaksi vuotta on ollut aikaa, jota emme voineet uskoa koskaan tulevan. Koronakriisi on haastanut meitä kaikkia, koko suomalaista yhteiskuntaa, Eurooppaa ja maailmaa. Olemme kaikki olleet tässä kriisissä yhdessä.

Täällä Suomessa ohjenuorana kriisistä selviämisessäkin on ollut se, että me myös selviämme tästä yhdessä.

Hyvät toverit,

On haluttu pitää huolta siitä, että kriisistä selvitään yhdessä, toinen toistamme tukien. Kriisi koskettaa meitä kaikkia ja sen vaikutukset yhteiskunnassamme ovat olleet hyvin monisyiset. Hallitus on koronakriisissä tukenut voimakkaasti yrityksiä – ja sitä kautta työpaikkoja ja siis tavallisia suomalaisia. Toisaalta hallitus on tukenut koronakriisin hoidossa kuntia – ja sitä kautta ihmisten tärkeimpiä palveluja. Koronan hoidosta aiheutuvat kulut on korvattu täysimääräisesti. Lisäksi on satsattu lapsiperheisiin, varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja toisen asteen koulutukseen.

Samalla kun korona-ajan aiheuttamat kolhut on haluttu pitää mahdollisimman pieninä, on erityisetsi oppositiosta kuulunut kriittisiä äänenpainoja valtion velkaantumisesta. Sitä, mikä olisi ollut vaihtoehto, ei ole kerrottu. Velkaa ei ole otettu heppoisin perustein, vaan globaalin pandemia aiheuttaman shokin hoitoon. Niin Suomessa kuin muissakin maissa on nähty tarpeelliseksi käyttää velkarahaan myös elvytykseen, jolla talous on saatu taas käyntiin. Kaiken kaikkiaan, Suomi on selviytynyt koronakriisistä toistaiseksi hyvin myös taloudellisilla mittareilla; työllisyys paranee ja investoinnit lisääntyvät. EU-komissio korjasi juuri Suomen BKT-kasvuennustetta ylöspäin. Voimakas, kriisin jälkeinen talouden elpyminen on alkanut, mutta toisaalta Suomessa talous ei myöskään sukeltanut kriisin akuutissa vaiheessa yhtä jyrkästi kuin muualla. Kun verrataan muihin maihin, voidaan hyvällä syyllä sanoa, että Suomen koronastrategia on ollut onnistunut.

Vaikka koronakriisi alkaisikin itse taudin muodossa toivottavasti pian helpottamaan, on meidän huolehdittava samalla siitä, ettei kriisistä jää meille valtaisaa hoito-, hoiva- ja oppimisvelkaa. Hyvinvointiin ja osaamiseen panostaminen nyt on juuri sitä tarvitsemaamme kovaa talouspolitiikkaa. Osaamis- ja hyvinvointivelan korko kun on korkeampi kuin minkään muun velan, ja sitä meillä ei ole varaa jättää tulevien sukupolvien maksettavaksi.

Hyvät toverit,

odottamattoman kriisin yhä ollessa käynnissä, olemme kuitenkin samalla muiden – ja pitkään odotettujen sekä toivottujen – muutosten keskellä. Meille kaikille tuttu sote-uudistus ja siis hyvinvointialueiden perustaminen, ovat monella mittapuulla Suomen kaikkien aikojen suurin uudistus. Uudistus, joka koskee kansalaisille tärkeitä terveyden ja turvallisuuden palveluita; monelle niitä kaikkein tärkeimpiä palveluja. Ja toverit – meihin luotetaan näiden palvelujen turvaamisessa kaikkein vahvimmin.

Suomen ja Pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin pohja on tasa-arvossa ja yhdenvertaisuudessa. Siksi tavoitteenamme on, että jatkossa kaikki saavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä palo- ja pelastustoimen palveluita laadukkaasti ja yhdenvertaisesti. Odotettu tämä uudistus ja sen toteutuminen on myös siksi, että saamme vihdoin mahdollisuuden palvelujen pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Ensi vuosi ja ensimmäinen aluevaltuustokausi tulevat olemaan valittaville valtuutetuille työntäyteisiä. Nyt rakennetaan aivan uutta hallintoa ja uutta tapaa järjestää palveluja. Valtuustot päättävät siitä, miten rahat suuntaan esimerkiksi sosiaalityöhön, päihdepalveluihin, neuvolatoimintaan, kouluterveydenhuoltoon, vanhusten kotihoitoon tai moneen muuhun, ja missä sosiaali- ja terveyshuollon ja pelastustoimen palveluita tulevaisuudessa sijaitsee ja miten palvelut järjestetään. Eli siis päätettävä, missä pelastuslaitos, neuvolat ja sosiaali- ja terveyskeskukset sijaitsevat ja vaikkapa siitä, voisivatko jotkin palvelut jatkossa olla eri alueiden välillä liikkuvia, kotiin tuotavia tai digitaalisia eli verkossa järjestettäviä.

Samalla on punnittava kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumista, jotta jokainen saa palvelunsa samoin perustein. Aluevaltuustot ottavat myös kantaa siihen, miten paljon ne järjestävät sosiaali- ja terveyspalveluita itse ja missä määrin ne hyödyntävät esimerkiksi yritysten tai järjestöjen tuottamia palveluita. Suuri vastuu valtuustoilla on myös hyvästä henkilöstöpolitiikasta.

Kuten todettua, oman leimansa hyvinvointialueiden ensimmäisiin vuosiin antaa koronakriisi. Kunnat ja niiden palvelut ovat kannatelleet ihmisiä kriisisissä – pian iso osa tuosta työstä siirtyy hyvinvointialueille. Tulevissa aluevaaleissa on kyse siis mitä suuremmassa määrin myös nyt kertyneen hoito- ja hyvinvointivelan kasvun kitkemisestä ja takaisinmaksusta.

Tietysti me ymmärrämme myös sen, että pelkästään uusilla rakenteilla ei ongelmia korjata tai palveluja paranneta. Tarvitaan myös sisällöllistä kehittämistä, uutta lainsäädäntöä, mitoituksia sekä resursseja. Me sosialidemokraatit olemme valmiita tähän työhön ja sitä on myös hallituksen toimesta jo aloitettu. Tulevaisuuden sote-keskuksia kehitetään. Ikäihmisten hoivaa koskevan hoitajamitoituksen tosiasiallinen toteutuminen on varmistettava. Riittävä henkilöstömitoitus on turvattava myös kotihoidossa. Hoitotakuulla kiireettömään hoitoon – myös mielenterveyden haasteiden vuoksi – tulee jatkossa päästä seitsemässä päivässä hoidontarpeen arvioinnista. Lastensuojelua vahvistetaan eri keinoin. Laadukkailla oppilashuollon palveluilla tuetaan lapsia ja nuoria ja ehkäistään ongelmien kärjistymistä. Perusterveydenhuollon asiakasmaksuja haluamme pidemmällä aikavälillä laskea tai poistaa kokonaan.

Hyvät toverit,

täytyy todeta, että kansalaiset – ainakaan Kunnallisalan kehittämissäätiön selvityksen mukaan – eivät vielä ole olleet valtavan kiinnostuneita hyvinvointialueista tai tammikuun vaaleista. Meidän tehtävämme on osaltamme varmistaa tämän kiinnostuksen herääminen. Kyse on meidän kaikkien yhteisistä palveluistamme ja niiden tulevaisuudesta. Se, että nyt aidosti pääsemme valitsemaan sosiaali- ja terveyspalveluista päättävät tahot demokraattisesti vaaleilla, ei kuitenkaan pelkästään vielä riitä kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiskesi.

Hyvinvointialueet rakennetaan osallisuudella. Aluevaltuuston on pidettävä huolta siitä, että kansalaiset voivat vaikuttaa monipuolisesti hyvinvointialueen toimintaan. Alueet voivat esimerkiksi järjestää keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukas- ja asiakasraateja, selvittää asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa sekä suunnitella ja kehittää palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa. On tärkeää, että alusta asti kansalaiset kokevat voivansa vaikuttaa muutenkin kuin äänestämällä. Uusi hallinon taso ei saa jäädä tavallisen kansalaisen silmissä kauas, piiloon tai ulottumattomiin.

Lain mukaan hyvinvointialueille on asetettava myös hyvinvointialueen nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto sekä vammaisneuvosto, jotka huolehtivat näiden väestöryhmien vaikuttamismahdollisuuksista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen taas on lakisääteisesti alueiden ja kuntien tehtävä, joten yhteistyötä näiden välillä tarvitaan jatkossa.

Hyvät ystävät,

Samalla kun rakennamme uusia hyvinvointialueita, muistakaamme myös rakentaa uudenlaisia kuntia.

Usein aiemminkin olemme kuulleet sanottavan kuntakentän olevan murroksessa, mutta nyt jos koskaan tämä on täysin totta. Kuntia haastavat nyt niin kansalliset kuin globaalitkin muutokset. Tulevan kuntapolitiikan onkin pystyttävä ottamaan huomioon yhteiskuntaa ja maailmaa muuttavat ilmiöt ja sen, mitä kunnilta niihin vastaamisessa odotetaan.

Suurin mullistus on tietysti juuri sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, joka muuttaa merkittävällä tavalla kuntien tehtäviä, toimintaa ja taloutta. Samalla uudistuksen toteutuminen vihdoin vuosien valmistelun ja epävarmuuden jälkeen vapauttaa kuntien resursseja myös muuhun ja selkiyttää tulevaisuuden näkymiä. Sote-uudistuksen jälkeinen kunta onkin yhä merkittävä toimija, mutta kunnalla – ja meillä kuntapäättäjillä – pitää olla selkeä näkemys siitä, millaiseksi uusi kunta rakennetaan. Sivistys, elinkeinopolitiikka, nuoriso, liikunta ja kulttuuri ovat ne sektorit, joiden kautta tulevaisuuden kunta rakentuu ja menestyy. Samalla kunta voi ottaa yhä suurempaa vastuuta demokratiatehtävänsä toteuttamisessa. Uudet demokratiainnovaatiot kuten osallistava budjetointi tai kansalaisraadit ovat avainasemassa kansalaisten osallisuuden vahvistamisessa, samoin kuin jo olemassa olevat nuorisovaltuustot tai lasten parlamentti.

Samalla kun sote-palveluja ollaan siirtämässä hyvinvointialueille, siirtyvät vuonna 2024 työllisyyspalvelut sen sijaan kuntien hoidettavaksi. Kuntien työllisyyskokeilut ovat viitoittaneet tietä pysyvälle muutokselle, jossa pystytään hyödyntämään kunnan elinvoimatehtävien ja työllisyyspalveluiden synergiat. Kunnilla on kaikki edellytykset ottaa suurempi vastuu työllisyydestä ja saada aikaan hyviä sekä toimivia palveluita lähellä asiakasta.

Toisaalta globaalit ilmiöt ravisuttavat yhteiskuntaamme ennen näkemättömällä tavalla ja koskevat myös kuntia. Elämme käänteentekevää aikakautta ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Kyseessä on koko maailmaa koskeva kriisi, joka vaatii systemaattista ilmastopolitiikkaa ja konkreettisia toimenpiteitä kaikilta hallinnon tasoilta. Uusiutuvan energian tuotanto, energiatehokkuus, kaavoitus, joukkoliikenne, julkiset hankinnat ja kasvatus ovat keskeisiä toimialoja ilmastokysymyksen ratkaisemisessa ja ne ovat myös jatkossa kuntien tehtäviä. Kunnat ovat toinen toisiaan kirittäen asettaneet itselleen yhä tiukempia ilmastotavoitteita: jo yli puolet suomalaisista asuu kunnassa, joka tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä.

Oman osansa muutokseen tuo digitalisaatio, väestön ikääntyminen ja kaupungistuminen. Tulevaisuustyötä tarvitaan ja meidän sosialidemokraattien on oltava tämän muutoksen ja siihen vastaamisen etujoukoissa. Meidän on myös itse luotava kuva millaisena haluamme nähdä tulevaisuuden itsehallinnolliset kunnat.

Hyvät toverit,

haluan vielä palata aiempaan ajatukseen siitä, että kriisissä ollaan yhdessä ja siitä myös selvitään yhdessä. Monilta osin olemmekin yhdessä kulkemassa kohti parempaa, ja syksyn aikana alkanut talouden ja työllisyyden elpyminen sekä kasvun vahvistuminen ovat tästä hyviä osoituksia. On kuitenkin hätkähdyttävää, että talouden kehityksen suotuisat tuulet ovat vaarassa heiketä, kun yhteiskuntamme luottamusta rapautetaan sisältäpäin.

Yksi menestyksemme kulmakivi on vuosikymmenet perustunut luottamukseen ja yhdessä sopimiseen. Työmarkkinajärjestelmämme on tuonut meille aina vakautta ja ennakoitavuutta, ollut hyvinvoinnin ja talouskasvun tae. Nyt tätä perustaa yritetään murentaa ennennäkemättömällä tavalla. Työnantajapuolen irtiotot totutusta järjestelmästä ovat johtaneet tilanteeseen, joka pahimmillaan uhkaa juuri vauhtiin päässyttä talouskasvuamme. Tilanne on haastava, kun samanaikaisesti monella alalla ongelmana on työvoiman saatavuus, niin julkisissa kuin yksityisen sektorin työpaikoissa.

Todella toivon, että kaikki osapuolet kykenisivät löytämään tilanteeseen vielä vastuullisia ratkaisuja, joilla noususuhdanteen jatkuminen varmistetaan.  Niin suomalaiset yritykset kuin työntekijätkin tarvitsevat varmuutta tulevaisuudesta. Yhdessä sopimalla – ei sanelemalla – löydetään jatkossakin kaikkien hyödyksi koituvat kestävät ratkaisut.

Toverit,

Elämme siis mielenkiintoisia aikoja. Historiallinen, kenties suurin koskaan Suomessa tehty uudistus alkaa tulla todeksi ensi vuodesta alkaen. Kuntien tehtäväkenttä kokee samalla muutoksen. Näiden rinnalla joudumme yhä elämään ainakin jollain tavalla globaalin pandemian kanssa ja varmistamaan, ettei se jätä pitkäaikaisia vaurioita yhteiskuntaamme. Ilmastonmuutos ja sen torjunta on yhä vahvemmin läsnä elämässämme

Yhteiskunnassamme puhaltavat siis suuret muutosten tuulet. Meidän sosialidemokraattien tulee olla vahvasti ohjaamassa näitä muutoksia, ei vain menemässä niiden mukana. Teimme 2030-tulevaisuusohjelman, jonka kaikkia tavoitteita ei ole vielä saavutettu ja toisaalta on jo aika päivittää joitakin tavoitteita jo tehtyjen uudistusten osalta seuraavaan vaiheeseen. Haastan meidät kaikki tähän työhön.

Maailman muuttamiseen tarvitaan rohkeita ihmisiä, ja nyt jos koskaan on tuon muutoksen teon hetki!