SDP:n puoluehallitus: Suomi hyötyy EU:n puolustusyhteistyön syventämisestä

Ajankohtaista 09:20

Kädet - Kansalaispaneeli

Pohjoismainen ja EU-yhteistyö, Naton kumppanuus ja kahdenvälinen yhteistyö tukevat ja täydentävät omaa puolustustamme. SDP suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin puolustusyhteistyön kehittämiseen. Euroopan puolustuksen iso kuva on vasta muotoutumassa ja käytännössä siinä edetään vaiheittain ilman selkeää lopullista tavoitetilaa. Tässä työssä Suomen tulee olla mukana aktiivisena vaikuttajana. On mietittävä, mitä Suomi painottaa turvallisuuspoliittisessa yhteistyössään. Hankkeissa mukana oleminen arvioidaan tapauskohtaisesti. Hyödyt, mahdolliset huolenaiheet ja erityisesti rahalliset vaikutukset punnitaan tarkasti.

Pysyvä rakenteellinen yhteistyö

Lissabonin sopimukseen perustuva pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY) on uusi elementti EU:n puolustusyhteistyössä. SDP näkee, että PRY vahvistaa EU:ta turvallisuusyhteisönä ja voi parhaimmillaan tuoda lisäarvoa Suomelle, kuten osaamista ja kustannustehokkuutta. Materiaalihankkeiden hyödyntäminen, siviilikriisinhallinnan kehittäminen, teollinen yhteistyö ja tutkimushankkeiden rahoitus ovat kaikki Suomen kannalta myönteisiä ja tavoittelemisen arvoisia.

Yhteistyön tulee palvella oman puolustuksemme tarpeita. Konkreettisten hankkeiden on oltava riittävän isoja, jolloin niiden toteuttaminen eurooppalaisen yhteistyön kautta tuo lisäarvoa. PRY käynnistyi 25 unionimaan voimin. Puolustusyhteistyön ei pidä luoda uusia jakolinjoja EU:n sisällä, mutta PRY:ssä on mahdollista edetä myös pienemmissä ryhmissä, silloin kun se on jonkin hankkeen kohdalla luontevaa. Nyt käynnistetty yhteistyö ei merkitse EU-armeijan luomista tai komentovallan luovuttamista kansallisen päätäntävallan ulkopuolelle. Suomi on jatkossakin vastuussa oman alueensa puolustamisesta viime kädessä itse.

Huomionarvoista on, että puolustus tuodaan nyt ensimmäistä kertaa osaksi EU:n budjettia. Suomen puolustusbudjetti on viime vuosina ollut tiukka, vaikka sitä on turvallisuustilanteen muutoksesta johtuen tilapäisesti nostettu. Puolustusvoimien isot strategiset hankkeet tulevat lähivuosina rasittamaan kansantalouttamme huomattavasti. On varmistettava, että EU-puolustusyhteistyö ei heikennä eduskunnan budjettivaltaa.

Laaja turvallisuus eurooppalaisen yhteistyön tavoitteena

Euroopan unioniin kohdistuu voimakkaasti odotuksia, että se vahvistaisi rooliaan globaaleissa kysymyksissä ja kriisinhallinnassa sekä lisäisi vastuuta omasta puolustuksestaan. EU:n keinovalikoima ei rajoitu sotilaallisiin kykyihin, minkä vuoksi se on luonteva toimija ja kumppani monessa kehityspolitiikkaa ja diplomatiaa vaativassa kysymyksessä. Samalla kun PRY:tä kehitetään uutena instrumenttina, on olemassa olevien yhteensopivuutta parannettava ja esimerkiksi taisteluosastojen taakanjako uudistettava. On taloudellisesti viisasta, että suorituskykyjä pyritään saamaan joko edullisemmin tai suorituskykyisemmin – parhaassa tapauksessa sekä-että.

Eduskunnan rooli Suomen kannanmuodostuksessa

SDP:n lähtökohta on, että EU:n turvallisuus- ja puolustuspoliittiset kehittämisratkaisut tehdään kansallisesti mahdollisimman laajalla yhteistyöllä. Tämä edellyttää sitä, että eduskuntaa informoidaan hyvissä ajoin ja että eduskunnalla on mahdollisuus ilmaista asiallisen harkinnan jälkeen oma kantansa esimerkiksi pysyvän rakenteellisen yhteistyön hankkeisiin. SDP ei voi hyväksyä, että hallitus tuo merkittäviä eurooppalaisen turvallisuuspolitiikan ratkaisuja kiirehtimismenettelyllä eduskuntaan. Hallituksella on velvollisuus toimittaa koko ajan tietoa EU-asioiden valmistelusta, myös ja nimenomaan silloin kun lopullista kantaa ei ole EU:ssa eikä Suomessa vielä muodostettu. Aikaa esimerkiksi PRY-kannan huolelliseen valmisteluun olisi ollut jo pitempään. SDP peräänkuuluttaa hallituksen tahtoa ja vaatii, että eduskunta on mukana Suomen Eurooppa-politiikan valmistelussa perustuslain edellyttämällä tavalla.