SDP:n puoluehallituksen lausunto kuntauudistuksesta

Ajankohtaista 10:39

SDP:n puoluehallituksen lausunto Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Lausuntopyyntö (VM024:00/2011) Kunnallishallinnon rakenne –työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osasto pyytää lausuntoa kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä. Lisäksi pyydetään näkemyksiä osana kuntauudistusta käynnistyvistä kuntalain kokonaisuudistuksista ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta sekä syksyllä 2011 asetetun kuntien tehtäviä arvioivan työryhmän valmistelusta.

SDP:n lausunto

Hyvinvointivaltion kehittyessä päätöksentekoa kansalaisten tärkeistä peruspalveluista on ajan myötä siirretty kaikissa Pohjoismaissa paikallishallinnolle, lähelle kansalaisia. Tanskassa kuntauudistuksen jälkeen on 98 kuntaa ja 5 alueellista yhteenliittymää, jotka vastaavat alueensa ylikunnallisista tehtävistä. Pinta-alaltaan nämä mahtuvat nykyiseen Uudenmaan maakuntaan. Ruotsissa on 290 kuntaa ja 20 maakäräjää, jotka vastaavat ylikunnallisista tehtävistä. Norjassa on 430 kuntaa ja 4 aluetta erityisesti terveydenhuollon tehtäviä varten. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomen paikallishallinto selviytyy velvoitteistaan edullisimmin pohjoismaissa.

Suomen kunnallishallinnon osuus kansantaloudestamme on pysynyt viimeiset 20 vuotta samalla, noin viidenneksen tasolla. Kunta-alan palveluksessa on nyt vähemmän työntekijöitä kuin 20 vuotta sitten. Kunnat ovatkin kyenneet merkittävästi tehostamaan toimintaansa ja sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin.

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion yhteisvastuun periaate toteutuu parhaiten juuri kunnassa, koska kunnalla on ainoana tahona kokonaisvastuu kuntalaistensa hyvinvoinnista.

Tulevat haasteet niin väestön ikääntymisen, työvoiman saatavuuden kuin yhteiskuntarakenteen pirstoutumisen osalta ovat niin merkittävät, että palvelujen saatavuuden varmistamiseksi myös tulevaisuudessa kuntarakennetta on uudistettava. Vahva peruskunta ja sen vahva ja uudistuva oma palvelutuotanto on edellytys pohjoismaisen hyvinvointivaltion menestykselle myös jatkossa. Markkinavoimille tällaista vastuuta ei tule ulkoistaa.

SDP kannattaa sellaista vahvoihin peruskuntiin pohjautuvaa kuntarakennetta, joka edistää talouden kasvua ja työllisyyttä. Vahva peruskunta ei tarpeettomasti kilpaile veronmaksajista ja yrityksistä varmistaen samalla yhdyskuntarakenteen eheyden.  Vahva peruskunta varmistaa toimivan ja kansalaisläheisen demokraattisen vaikuttamisen ja päätöksenteon.

Yhteisen hyvän tavoittelussa tarvitaan yhteisiä toimia. Juuri siksi tarvitaan valtakunnallista uudistusta.

SDP edellyttää uudistuksen toteuttamista siten, että kuntien ja kuntalaisten ääntä kuullaan aidosti, uudistus vahvistaa demokratiaa ja että kuntalaisten lähipalvelut säilyvät saavutettavissa. SDP vastustaa pakkoliitoksia.

Uudistus koskee koko maata ja kaikkia kuntalaisia. SDP:n mielestä oppositio tulee ottaa mukaan uudistustyöhön. Yhtä lailla on tärkeää käydä avointa ja hyvää vuoropuhelua valtion ja kuntakentän kesken. Mahdolliset rakenneuudistukset on toteutettava tiiviissä yhteistyössä kuntien ja kuntalaisten valitsemien päättäjien kanssa.

Sosialidemokraattien lähtökohtana on vahvoihin peruskuntiin nojaava kuntarakenne. Vahvat ja elinvoimaiset kunnat pystyvät pitämään huolta omista kuntalaisistaan ja tarjoamaan heille tarpeelliset palvelut ja mahdollisuudet vaikuttaa demokratian keinoin oman kotikuntansa asioihin ja myös omaan elinpiiriinsä.  Vahva peruskunta kykenee hallitsemaan järjestämisvastuullaan olevia palveluja paremmin kuin sellainen kunta, joka pakon sanelemana joutuu markkinavoimien armoille.

Harvaan asutulla seudulla tai pitkien etäisyyksien vuoksi ei kaikkialla välttämättä voida muodostaa vahvoja peruskuntia. Tällöin tulee pyrkiä ratkaisuihin, joilla turvataan peruspalvelujen järjestäminen kuntien välisellä yhteistyöllä. SDP pitää hallitusohjelmaan kirjattua vastuukuntamallia hyvänä tapana organisoida palvelut niiden kuntien osalta, joiden kohdalla ei ole mahdollista muodostaa vahvoja peruskuntia

Kuntauudistus on kokonaisuus. Rakenneuudistuksen ohella uudistuksessa on kyse kuntien rahoituksen vahvistamisesta, palvelujen parantamisesta ja demokratian lisäämisestä. Tämän vuoksi niin kuntien rahoitusjärjestelmän kuin kuntalain uudistaminen tulee tapahtua tiiviissä yhteistyössä kuntauudistuksen kanssa.

SDP:n mielestä uudistuksen eri osa-alueet tulee koota kokonaisuudeksi, jotta kunnat aidosti voivat arvioida uudistuksen vaikutuksia ja tehdä ratkaisunsa kokonaiskäsityksen pohjalta. SDP pitää tärkeänä, että kuntapäättäjille tarjotaan selkeä tulevaisuuden näkymä siitä, millaisia vaikutuksia koko uudistuksella on. Tästä syystä on tärkeää, että hallitus hyvissä ajoissa kertoo, mitä se aikoo tehdä 1) rakennelain, 2) kuntalain uudistamisen 3) valtionosuusjärjestelmän uudistamisen, 4) verotuksen, kuntatalouden ja maksupolitiikan, 5) sosiaali- ja terveydenhuollon sekä 6) metropolipolitiikan osa-alueilla.

Kunnalla on peruspalvelujen järjestämisen lisäksi vastuu oman kuntansa ja alueen elinvoimasta. Elinvoimainen ja taloudellisesti riittävän vahva kunta kykenee rahoittamaan kunnallisen palvelutuotantonsa pääosin omilla verotuloillaan. Kuntien vahva veropohja kannustaa myös aktiiviseen ja työllisyyttä edistävään elinkeinopolitiikkaan ja alueen kokonaisedun huomioonottamiseen.

Kuntien olosuhde- ja tulopohjaerot ovat harvaan asutuilla alueilla huomattavat. Jatkossakin tarvitaan sellainen valtionosuusjärjestelmä, joka mahdollistaa laadukkaiden kuntapalveluiden järjestämisen koko maassa kohtuullisella kunnallisveroasteella. Kuntauudistukseen liittyen kuntien rahoitusjärjestelmän tulee tukea kuntatalouden kestävyyttä kohdistuuhan julkisen talouden kestävyysvajeesta noin puolet kuntien vastuulla olevien palvelujen rahoittamiseen erityisesti hoiva- ja hoitopalveluiden kysynnän kasvaessa.

Valtion ja kuntien tehtäväjako ja rahoitussuhteet on käytävä kuntauudistuksen yhteydessä lävitse tavoitteena keventää kuntien velvoitteita.

Kaupunkiseutujen yhteistyötä on tiivistettävä ja niin että kuntien ja alueiden eriytymiskehitystä voidaan hillitä. Metropolialueella on toteutettava metropolihallinto.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa järjestämis- ja rahoitusvastuun on jatkossakin oltava peruskunnalla. Vahva peruskunta kykenee vastaamaan myös osasta erikoissairaanhoidon palveluista samalla kun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä on tiivistettävä.  Erityisesti laajaa väestöpohjaa tarvitsevien erityistason terveydenhuollon palveluita tullaan jatkossakin toteuttamaan kuntien yhteistyönä. Kehitys maan eri puolilla maata on toteutunut niin eriaikaisesti, että alueelliset erityispiirteet erityisesti terveydenhuollon järjestämisessä on otettava huomioon. Sairaanhoitopiirien asema kuntien yhteistyöorganisaatioina on syytä kuntia kuunnellen arvioida alueellisesti, mutta niitä ei tule automaattisesti lakkauttaa, kuten rakenneryhmä esittää.

Lähidemokratian vahvistaminen on olennainen osa kuntauudistusta. Nykyisellä kunta- ja palvelurakenteella suuri osa monen kunnan päätöksenteosta on siirretty omasta kunnasta monimutkaisten yhteistyörakenteiden taakse ja naapurikuntien käsiin. Tällaisessa ylikunnallisessa päätöksentekoviidakossa kuntalaisten ja jopa kuntapäättäjien mahdollisuudet seurata ja vaikuttaa omiin asioihinsa on hankalaa, etäistä ja monimutkaista.

Kansanvalta on palautettava siitä ulkoistetusta päätöksenteosta ja markkinavoimien ohjauksesta, joihin monin paikoin on jouduttu. Osana kuntauudistusta tulee vähentää kuntien välisiä hallintorakenteita ja palauttaa vaikutusvaltaa kansalaisten suoraan valitsemille valtuustoille.

Harvaan asutussa maassamme tulee jatkossakin olemaan kuntien yhteistyötä. Yhteistyö on toteutettava niin, että kuntien omistajaohjaus vahvistuu.

SDP pitää tärkeänä, että alue- ja lausuntokierroksen tulokset analysoidaan ja kuntien sekä alueiden tahtotila toimii yhtenä keskeisenä ohjaavana tekijänä. Kunnille tulee varata toinen, lyhyt lausuntokierros sen jälkeen kun keskeiset kuntauudistuksen jatkolinjaukset ovat selvillä.