Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marinin vappupuhe 1.5.2022 Turussa

Ajankohtaista 13:09

Sanna Marin

Muutokset puhuttaessa mahdollisia, puhuttu pitää.

 

Hyvät ystävät,

hyvää vappua, työväen, opiskelijoiden ja kevään juhlaa!

Olen iloinen saadessani puhua teille tänään täällä Turussa. Viimeiset kaksi vuotta olemme joutuneet koronan vuoksi juhlistamaan vappua erilaisissa etätapahtumissa ja puheita on pidetty pitkälti livelähetysten välityksillä.

Siksi tämä vappu tuntuu erityisen juhlalliselta ja merkitykselliseltä. Voimme jälleen viettää sitä ystäviemme ja läheistemme kanssa, ja palata meille tärkeisiin vappuperinteisiin. Vappuun kuuluvaa iloa ja juhlatunnelmaa varmasti monet meistä ovat kaivanneet.

 

Hyvät ystävät,

Kulunut hallituskausi on ollut poikkeuksellinen. Olemme joutuneet kohtaamaan kaksi suurta kriisiä hyvin lyhyen ajanjakson sisällä.

Talvella 2020 alkanut maailmanlaajuinen koronapandemia on haastanut yhteiskuntia ympäri maailmaa. Kulunut aika ei ole ollut kenellekään helppo. Pandemia on vaikuttanut suuresti erityisesti lapsiin, nuoriin ja haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Koronaepidemia on seuranamme edelleen, mutta onneksi tapausmäärät sekä sairaanhoidon kuormitus ovat laskussa ja olemme päässeet palaamaan normaalimpaan arkeen.

Kriisin jäljet ulottuvat kuitenkin pitkälle. Tulevien vuosien yksi tärkeimmistä tehtävistämme on hoito-, hoiva- ja oppimisvelan purkaminen. Meidän on huolehdittava siitä, että jokainen saa apua ja tukea aina kun sitä tarvitsee. Meidän on pidettävä kiinni lupauksesta, jonka olemme yhdessä antaneet: lapset ja nuoret ensin. Se tarkoittaa, että lasten ja nuorten onnellisen elämän edellytyksistä on pidettävä huolta. Se on meidän aikuisten yhteinen tehtävä nyt ja tulevaisuudessa.

Helmikuussa meitä kohtasi toinen suuri kriisi. Sota palasi voimalla eurooppalaiseen todellisuuteen, kun Venäjä aloitti häikäilemättömän hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Sota muutti koko Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristön.

Kuten olen todennut, meidän on tässä uudessa tilanteessa ja muuttuneessa turvallisuusympäristössä arvioitava kaikkia keinoja Suomen ja suomalaisten turvallisuuden varmistamiseksi. Se tarkoittaa myös sitä, että meidän on pohdittava omaa asemoitumistamme sotilaalliseen liittoutumiseen.

Eduskunnassa käsitellään parhaillaan valtioneuvoston ajankohtaisselontekoa. Nyt on aika esittää kysymyksiä ja saada vastauksia, nyt on aika tehdä huolellista punnintaa. Helppoja ratkaisuja ei ole, mutta ratkaisuja on siitä huolimatta tehtävä. Meillä on nyt oltava rohkeutta ja viisautta.

Minulle tärkeintä on varmistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuus.

 

Arvoisa juhlaväki,

Vappuun kuuluu oleellisesti rauhan sanoma. Tämä maailmanaika todistaa kouriintuntuvasti, että sanoma on ajankohtaisempi kuin pitkään aikaan. Me emme voi ottaa rauhaa itsestäänselvyytenä, vaan sen eteen on tehtävä väsymättömästi työtä.

Tänä vappuna me vaadimme yhdessä rauhaa, ja osoitamme järkähtämätöntä tukeamme ja solidaarisuuttamme Ukrainaa ja ukrainalaisia kohtaan. Ukrainan asia on meidän asia.

Sota ja sodan kauheudet on saatava loppumaan.

Suomi on valmis auttamaan Ukrainaa niin kauan kuin sille on tarve. Olemme valmiita vastaanottamaan Suomeen vieläkin enemmän pakolaisia Ukrainasta. Olemme myös valmiina kiristämään entisestään Venäjään kohdistuvia pakotteita. Me tulemme tarjoamaan apuamme maan jälleenrakentamisessa sodan jälkeen. Ukrainalaiset voivat luottaa meihin.

Sota ja sodan kauheudet on saatava loppumaan, ja rauha on saatava takaisin Ukrainaan.

Mieleen palaa kirjailija Eeva Kilven säkeet:

Ӏidit huutakaa.
Kehtolaulujen asemesta huutakaa.
Huutakaa suoraa huutoa
kaikkialla maapallolla yhteen ääneen.

Ei, ei, ei.

Ei sotaa!”

 

Hyvät ystävät,

Kriisit opettavat meitä tuskallisella tavalla. Kriisit näyttävät meille, mikä on oleellista, merkityksellistä ja tärkeää. Mistä kannattaa pitää kiinni, ja mistä voi luopua.

Meitä kohdanneet kriisit ovat vahvistaneet käsitystäni siitä, että pohjoismainen hyvinvointivaltio antaa parhaimmat edellytykset ihmisten arjen turvallisuudelle, ihmisten hyvän arjen toteutumiselle. Hyvinvointivaltio on puolustamisen arvoinen. Suomi on puolustamisen arvoinen.

Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, turvallisuus on läsnä ihmisten jokapäiväisessä arjessa. Turvallisuus paljon muutakin kuin niin sanottua ”kovaa” turvallisuutta. Se on luottamusta siihen, että arki kantaa. Se on sitä, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuuksia ja tulevaisuuden näkymiä. Se on yhteiskunnan sisäistä luottamusta ja resilienssiä, joka on kantanut meitä ja kantaa myös tulevaisuudessa meidät kriisien yli.

Koronapandemian alusta asti meille oli selvää, että valtion on otettava vastaan isompi taloudellinen isku ja suojeltava kansalaisiaan. Me emme ole halunneet leikata ihmisiltä keskellä kriisiä. Meille päätös oli arvovalinta. Kaikki on pidettävä mukana.

Tällä hallituskaudella olemme tehneet merkittäviä tulevaisuusuudistuksia, joilla rakennamme parempaa huomista. Huolimatta pandemiasta – jota myös on hoidettu kansainvälisesti vertaillen menestyksekkäästi – me olemme halunneet keskittyä niihin tulevaisuustekoihin, joita olemme luvanneet toteuttaa.

Olemme vahvistaneet sosiaali- ja terveyspalveluita ja vieneet maaliin monen hallituksen aiemmin yrittämän soteuudistuksen.

Olemme kumonneet epäoikeudenmukaisen aktiivimallin ja parantaneet osatyökykyisten asemaa.

Olemme vahvistaneet perusturvaa, alentaneet terveydenhuollon asiakasmaksuja, säätäneet hoitajamitoituksen ja nostaneet pienempiä eläkkeitä.

Olemme tehneet yhden merkittävimmistä tulevaisuusuudistuksista laajentamalla oppivelvollisuutta toiselle asteelle.

Olemme palauttaneet jokaisen lapsen oikeuden kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen ja pienentäneet varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja.

Ja samalla kun olemme tehneet näitä tärkeitä uudistuksia, jotka vähentävät eriarvoisuutta ja parantavat ihmisten arkea ja hyvinvointia, olemme myös hoitaneet taloutta ja työllisyyttä. Olemme tehneet tärkeitä rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat välttämättömiä hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta.

Työllisyys on nyt ennätystasolla. Työllisiä ihmisiä on noin 90 000 enemmän kuin vaalikauden alussa. Kesän 2020 pohjalukemiin verrattuna työllisiä on noin 150 000 enemmän. Avoimia työpaikkoja on nyt ennätyksellisen paljon.

 

Mutta hyvät ystävät,

vielä on paljon tehtävää. Vielä on paljon parannettavaa.

Nopea inflaatio syö tällä hetkellä ihmisten ostovoimaa. Sen vaikutukset kohdistuvat erityisesti pienituloisiin ihmisiin.

Olemme tehneet lukuisia toimia ihmisten ja yritysten tukemiseksi energian hintojen noustessa. Sosiaalietuuksien indeksikorotuksia aikaistetaan ja pienten- ja keskisuurten eläkkeiden verotusta kevennetään jo ensi kesänä. Työmatkakuluvähennystä on nostettu ja kuljetusalalle toteutetaan tukimalli. Lisäksi on käynnistetty kotitalouksien kohdennetun tukijärjestelmän valmistelu.

Indeksikorotus tuo kymmenien eurojen korotuksen esimerkiksi työttömän perusturvaan. Korotus auttaa myös suoraan sekä verotuksen kautta pieni- ja keskituloisten eläkeläisten tilannetta.

Kriiseistä huolimatta olemme jatkaneet hallituksen pienituloisia puolustavaa linjaa, joka on ollut merkittävä muutos edellisen hallituksen indeksijäädytysten jälkeen. SDP haluaa myös ensi vaalikaudella jatkaa sitä määrätietoista työtä pienituloisten eläkeläisten toimeentulon parantamiseksi, jonka aloitimme hallituskauden alussa.

Eläkkeiden ostovoiman turvaamisen ohella pienituloisten, paljon palveluja käyttävien eläkeläisten toimeentuloa on parannettava palvelujen asiakasmaksuihin ja lääke- ja matkakorvauksiin tehtävillä muutoksilla. SDP:lle on myös tärkeää jatkaa ikäihmisten palveluiden parantamista. Jokaisen ikäihmisen pitää voida luottaa siihen, että lääkäriin pääsee ajoissa, hoivaa on tarjolla silloin, kun sille on tarve ja kotiin saa aina riittävää tukea ja apua.

Olemme tällä hallituskaudella tehneet koulutuksen kunnianpalautuksen. Olemme investoineet merkittävästi koulutukseen kaikilla koulutusasteilla. Yksi tärkeimmistä uudistuksista on oppivelvollisuuden laajentaminen.

Varapuheenjohtajamme Niina kertoi minulle eräästä 13-vuotiaasta tytöstä, jonka kommentti maksuttomasta toisesta asteesta oli paljonpuhuva.

”On hienoa, että voin valita sen opiskelualan minkä haluan, en vain sitä, mikä on halvin”.

Minusta tähän kommenttiin kiteytyy juuri se, miksi maksuton toinen aste on niin tärkeä tulevaisuusteko. Jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus toteuttaa omia unelmiaan ja haaveitaan. Se ei saa jäädä vanhempien lompakon paksuudesta kiinni.

Seuraavalla hallituskaudella meidän tulee jatkaa määrätietoisia koulutuspanostuksia. Olemme alentaneet varhaiskasvatusmaksuja, mutta seuraavaksi meidän tulee tavoitella maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtymistä. Laadukas varhaiskasvatus vaikuttaa myönteisesti lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. On tärkeää edelleen nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja edistää koulutuksen tasa-arvoa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut kirkkaaseen päivänvaloon sen, kuinka kestämätöntä yhteiskuntamme riippuvuus fossiilisista polttoaineista on. Suomessa on pitkään pyritty kohti energiaomavaraisuutta ja hallituksen päätöksillä muutosta on vauhditettu.

Hallitus asetti SDP:n johdolla tavoitteen tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Tänä keväänä olemme tekemässä loputkin päätökset, jotka osoittavat, että olemme tuolla polulla. Hallituksen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma kertovat ne toimenpiteet, joita me vielä tarvitsemme.

Nyt nämä kaksi tavoitetta lyövät kättä, kun yritämme nopeuttaa siirtymää pois fossiilisista. Hallitus on osoittanut yli 700 miljoonaa euroa vihreän siirtymän vauhdittamiseen tänä ja ensi vuonna. Summa sisältää monien suomalaisten käyttämiä remonttitukia tai tukia sähköautoiluun – sekä tukea energiayhtiöiden puhtaisiin investointeihin.

Myös polttoneisteiden kohonneeseen hintaan hallituksella on vastauksia. Olemme toteuttaneet työmatkavähennyksen korotuksen, jotta työssäkäyminen autollakin olisi kannattavaa. Lisäksi toteutamme määräaikaisen biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisen, joka hillitsee polttonesteiden pumppuhintoja noin 12 sentillä.

Ilmastonmuutos on aikamme suurimpia ja vaikeimpia haasteita. Meidän on määrätietoisesti edettävä kohti hiilineutraalisuutta. Investoinnit vihreään siirtymään ovat myös tulevaisuuden kasvun avain.

 

Hyvät toverit,

Vappu on työläisten ja työn juhla. 1800-luvun lopulta työväestö on kokoontunut ympäri maailman vappuna vaatimaan tavoitteidensa edistämistä, mutta myös juhlimaan saavutettuja tavoitteita.

Vaikka työllisyys on noussut viime kuukausina historiallisen korkealle tasolle, työmme ei ole valmis. On selvää, että meidän on nostettava työllisyysastettamme vielä korkeammalle. Jotta hyvinvointivaltiomme voi säilyä myös seuraaville sukupolville, on välttämätöntä, että me kaikki osallistumme sen rakentamiseen. Kukin omalta osaltamme ja omalla tavallamme.

Siksi tavoitteemme on oltava korkealla. Nykyistäkin korkeampi työllisyysaste on vahvan julkisen talouden edellytys. Se on hyvinvointivaltion kestävän tulevaisuuden edellytys.

Tärkein asia tavoitteen saavuttamiseksi on osaaminen sekä osaava ja ammattitaitoinen työvoima. Kestävä talouskasvu, työllisyyden kasvu, vihreä siirtymä ja globaalissa taloudessa menestyminen ovat mahdollisia vain koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden vahvistamisen kautta.

Meillä on oltava osaavaa työvoimaa ja korkealaatuista koulutusta ja tutkimusta, joka hyödyttää myös yrityksiä. Osaamisen kehittämisen tulee jatkua läpi työuran. Yhdistettynä vakaaseen ja ennakoitavaan talouteen nämä luovat oivan ympäristön myös kansainvälisille toimijoille investoida Suomeen, kuten olemme viime aikoina nähneet.

Eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet yhteisesti tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Tämä on merkittävä askel oikeaan suuntaan. Sitoumus luo yrityksille ja muille T&K-toimijoille pidemmän aikavälin näkymän, joka antaa varmasti yhä useammalle yritykselle rohkeutta investoida Suomeen. Tämä on tulevien vuosien talouspolitiikan kovaa ydintä.

Me haluamme rakentaa kestävää taloutta, joka kasvattaa hyvinvointia ja vaurautta eriarvoisuutta vähentäen. Taloutta, joka on kestävää niin sosiaalisesti kuin ympäristöllisestikin. Investoimalla paremmin, suuntaamalla resursseja tehokkaammin ja korjaamalla eriarvoisuutta ruokkivia rakenteita ohjaamme talouskasvua hyödyttämään yhä useampaa. Työelämän tehostuminen, tuottavuuden kasvu ja digitalisaation mahdollisuudet on saatava kaikkien, myös työntekijöiden hyödyksi.

Jokaisella meistä on oikeus työhön ja siitä saatavaan säälliseen toimeentuloon. Sekä kotimaassa ja EU:n tasolla olemme puuttuneet ja puuttumassa nollatuntisopimuksiin, alustatyön epäkohtiin ja alipalkkaukseen. Tämä työ on kesken ja vaatii vielä paljon toimia.

Työhyvinvoinnin ja paremman työelämän edistäminen on yksi 2020-luvun tärkeimmistä tehtävistämme. Jokaisella tulisi olla oikeus tehdä työtään ilman, että uupuu pohjattoman työtaakan tai huonon johtamisen alle.

Täystyöllisyys, osaava kansa ja parempi työelämä. Siinä kolme isoa tavoitetta tuleville vuosille.

 

Hyvät kuulijat,

Työ ja työn tekemisen tavat ovat suuressa murroksessa. Samalla suomalaisen yhteiskunnan vakauden takuuna ollut työmarkkinoiden sopimusjärjestelmä on mylleryksessä ja suoranaisen horjuttamisen kohteena.

SDP tulee jatkossakin puolustamaan sopimusjärjestelmää voimakkaasti. Pieni maamme on kasvanut yhdeksi maailman vauraimmista, vakaimmista ja turvallisimmista yhteiskunnista sopimisen kulttuurin avulla. Meillä on istuttu yhteiseen pöytään, puhuttu suoraan ja löydetty sopu. Tähän meidän on pyrittävä jatkossakin.

Mikäli kuitenkin sopimusjärjestelmä murenee, on SDP valmis puolustamaan työntekijöiden oikeuksia myös lainsäädännön kautta. On tärkeää varmistaa, että työmarkkinoilla heikommassa asemassa olevalla on aina asiallinen edustus ja työntekijöiden oikeudet toteutuvat. Tämä tarkoittaa esimerkiksi luottamusmiehen aseman säätämistä lakiin ja joukkokanneoikeuden luomista työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi.

Viestini on: toivon, että voimme valita luottamuksen ja yhdessä sopimisen tien.

 

Hyvät ystävät,

Ajat eivät ole helpot, mutta meillä on silti paljon, josta voimme olla kiitollisia. Kaikista tärkein asia, josta meidän tulee pitää kiinni, on luottamus.

Luottamus toisiimme ja siihen, että Suomessa ketään ei jätetä yksin. Me selvämme mistä tahansa, kunhan pidämme yhtä.

 

Iloista vappua ja kevättä teille kaikille!