Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marinin puhe SD-eduskuntaryhmän kesäkokouksessa 18.8.2021

Ajankohtaista 10:48

Hyvät ystävät,

Olemme saaneet nauttia aurinkoisesta ja lämpimästä kesästä. Toivottavasti olette viettäneet rentoa ja iloista aikaa yhdessä läheistenne kanssa. Nyt kuljemme hiljalleen kohti syksyä. Kesän aikana koronarokotukset ovat edistyneet hyvää vauhtia, ja nyt olemme päässeet rokottamaan myös 12–15 -vuotiaita.

Ihmiset ja Suomi yhteiskuntana on jaksanut hienosti tätä pitkittynyttä kriisiä. Korkea rokotuskattavuus on avain siihen, että meidän elämämme voisi taas jatkua mahdollisimman normaalisti. Hallituksen tahto on pitää yhteiskunta auki.

Rokotekattavuus pyritään nostamaan nopeasti yli 80% koskien yli 12-vuotiasta väestöä. Tämä on mahdollista, koska saamme tällä hetkellä rokotteita maahan entistä nopeammin. On tärkeää, että myös kakkosrokotteita annetaan niin nopeasti kuin mahdollista.

Olemme halunneet koronakriisin aikana tukea ihmisiä ja yrityksiä, jotta kriisin vaikutukset ihmisten toimeentuloon ja työllisyyteen olisivat mahdollisimman pienet, ja jotta pääsisimme kriisin jälkeen hyvin kasvuun kiinni. Nämä toimet ovat olleet tarpeen, ja voimme pitää niitä onnistuneina.

Hallitus kokoontuu syyskuun alussa budjettiriiheen myönteisessä, jopa yllättävän hyvässä talous- ja työllisyystilanteessa.

Vaikka tautitilanteen kehitykseen liittyy yhä epävarmuutta, rokotusten ripeä eteneminen, asteittainen paluu normaaliin ja onnistunut talouspolitiikka ovat mahdollistaneet talouden ja työllisyyden poikkeuksellisen nopean kasvun.

Tämän hetken arvioiden mukaan tuotanto on nopeasti saavuttamassa kriisiä edeltänyttä tasoa. Talouden toipuminen on Suomessa Euroopan nopeimpien joukossa.

Työllisiä oli kesäkuussa yli 100 000 enemmän kuin vuotta aiemmin, ja työllisyys on nyt selvästi korkeammalla tasolla kuin vaalikauden alussa. Kevään ja kesän aikana olemme saaneet kuulla lukuisia uutisia mittavista yksityisistä investoinneista. Ihmisten ja yritysten luottamus Suomen talouden kehitykseen on poikkeuksellisen korkealla tasolla.

Vielä vuosi sitten näin hyvä kehitys näytti hyvin epätodennäköiseltä.

Heti pandemian alussa valitsimme linjan, jossa ihmisiä ja yrityksiä tuetaan poikkeuksellisin ja voimakkain keinoin, jotta kriisin taloudelliset ja sosiaaliset vauriot jäisivät mahdollisimman pieniksi. Tavoitteena on ollut konkurssien ja työttömyyden kasvun estäminen ja ihmisten toimeentulon turvaaminen.

Samaan aikaan kasvua on tuettu voimakkaalla finanssipoliittisella elvytyksellä. Investoinnit ilmastotoimiin, luonnonsuojeluun, osaamiseen ja tutkimukseen sekä infrastruktuuriin näkyvät nyt taloudellisen toimeliaisuuden kasvuna.

Valittu linja on osoittautunut oikeaksi. Vaikka saamme vahvaa vetoapua maailmantaloudesta, talous- ja työllisyyskehitys olisivat jääneet paljon vaimeammiksi ilman elvyttävää talouspolitiikkaa. Samalla myös kriisin inhimilliset kustannukset olisivat olleet paljon suurempia.

Lisäksi tehdyillä työmarkkinaratkaisuilla on ollut tärkeä rooli talouden myönteisessä kehityksessä, ja niiden merkitys on suuri jatkossakin.

Voimakkaan elvytyksen jälkeen talouspolitiikka on palaamassa kohti normaalimpia aikoja.

Hallitus sopi lähivuosien finanssi- ja budjettipolitiikan peruslinjauksista viime kevään kehysriihessä, ja ne ohjaavat myös ensi vuoden budjetin valmistelua. Tarvetta merkittävälle uudelleenarviolle ei ole. Jatkamme hallitusohjelman mukaista työtä yhteiskunnan kehittämiseksi ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

Epävarmuus ei kuitenkaan ole vielä ohi, ja valmiutta reagoida taloustilanteen edellyttämällä tavalla on yhä pidettävä yllä.

Hyvät ystävät,

Vaikka talous kasvaa nyt vauhdilla, pidemmän aikavälin näkymä on yhä ennallaan. Ilman nopeita toimia ilmastokriisi ja luontokato uhkaavat koko ihmiskunnan olemassaoloa. Tuorein Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti vahvisti viestiä siitä, että aikaa viivyttelyyn ei ole.

Samaan aikaan Suomen väestö ikääntyy, ja talouskasvun odotetaan yleisesti vaimentuvan tulevina vuosina. Siksi talouspolitiikan päähuomio on kohdistettava tulevaisuuden kestävään kasvuun. Tarvitsemme selkeän näkymän, kuinka vauhditamme kasvua seuraavan 10 vuoden ajan.

Suomi on ollut pitkään taloudellisen kasvun alisuorittaja, ja suurin ongelma on tuottavuuden hidas kasvu. Myös työllisyysaste on alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Alhainen tuottavuuden kasvu ja liian alhaiseen työllisyyteen jämähtäminen ei ole väistämätöntä, jos osaamme nyt toimia oikealla tavalla.

Kasvupolitiikan agenda on selvä ja kaikkien tiedossa. Suomen kaltaisessa taloudessa kasvu perustuu lähes yksinomaan tuottavuuden kasvuun ja tuottavuuden kasvun ytimessä ovat investoinnit, osaaminen ja innovaatiot.

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ekosysteemien toimivuus asettavat rajoitteet myös talouspolitiikalle ja kaikelle taloudelliselle toiminnalle. Näiden kysymysten ratkaisu on myös valtava taloudellinen mahdollisuus ja uuden kasvun lähde.

Tästä näkökulmasta teemme politiikkaa osana Euroopan unionia. Linjasimme joulukuussa 2020, että EU vähentää päästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suomen puheenjohtajakaudella EU sitoutui hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, ja ajoimme vahvasti myös päästövähennystavoitteen nostamista. Komissio on antanut heinäkuussa merkittävän lainsäädäntöehdotusten paketin, jolla tavoite pannaan toimeen. Niin sanottu Fit for 55 -ilmastopaketti sisältää useita lainsäädäntöehdotuksia, jotka koskevat muun muassa päästökaupan uudistamista, maiden välistä taakanjakoa, maankäyttösektorin ja hiilinielujen roolia, autojen päästörajoja, hiilitulleja sekä uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta.

Hallitus muodostaa Suomen kannan komission ehdotusten kokonaisuuteen yhteistoiminnassa eduskunnan kanssa syksyn aikana.

Euroopan unionin elpymispaketti tukee siirtymää ilmastoystävälliseen politiikkaan ja vauhdittaa uuden teknologian käyttöönottoa. Jäsenvaltioiden elpymissuunnitelmien toteuttaminen on merkittävä yhtäaikainen taloudellinen panostus digitaalisuuteen ja ympäristön kannalta kestävään kasvuun Euroopassa. Koronapandemian aiheuttamasta talous- ja työllisyyskriisistä toivutaan, kun rokotuskattavuus paranee nyt vauhdilla ja investoinnit ovat lähteneet liikkeelle.

EU:n hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen on välttämätöntä, jotta voimme osaltamme täyttää Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksemme ja rajoittaa ilmaston liiallista lämpenemistä. Elpymisvaroilla ja myös pian alkavan EU:n uuden rahoituskehyskauden ohjelmilla toteutamme tätä tavoitetta sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, mikä on välttämätön edellytys kansalaisten tuen saamiseksi edessä oleville muutoksille. Meille sosialidemokraateille on tärkeää, että siirtymä tapahtuu sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Se on meidän arvojemme ytimessä.   

Hyvät kuulijat,

Kasvun edellytysten varmistamiseksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen lisääminen on välttämätöntä. TKI-menojen nosto 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen on otettava tosissaan. Se edellyttää myös julkisen TKI-rahoituksen lisäämistä. Tähän tähtäävä parlamentaarinen työ on parhaillaan käynnissä. Työtä johtaa SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen.

Rahoituksen tason lisäksi kyse on sen tehokkaasta kohdentumisesta ja TKI-politiikan johtamisesta. Tällä hetkellä molemmat ovat liian hajanaisia ja niistä puuttuu pitkäjänteisyyttä.

Yksityinen sektori vastaa valtaosasta talouden TKI-rahoitusta. TKI-politiikan pitkänjänteisyys sekä toimiva julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on siksi onnistumisen edellytys.

Osaaminen luo perustan niin TKI-toiminnalle kuin työllisyydellekin. Työelämän osaamistarpeet kasvavat jatkuvasti, ja jo nyt osaavan työvoiman saatavuus on monille yrityksille selvä kasvun este.

Samaan aikaan liian monen on vaikea kiinnittyä työmarkkinoille, kun omaa osaamista vastaavaa työtä on vaikea löytää.

Tällä vaalikaudella olemme laajentaneet oppivelvollisuutta ja tehneet toisen asteen koulutuksen aidosti maksuttomaksi. Seuraavaksi on nostettava korkeakoulutettujen määrää ja tutkimuspanostuksia – nämä kaksi kulkevat käsi kädessä. Rahalliset panostukset TKI-toimintaan eivät yksistään auta, jos tekijöitä ja osaajia ei ole.

Suomi oli vielä vuosituhannen alussa yksi maailman koulutetuimmista maista, mutta nyt jäämme kauas OECD-maiden kärjestä. Se vaikuttaa myös talouskasvun mahdollisuuksiin.

TKI ja koulutus ovat investointeja, joilla voimme varmistaa suomalaisten yritysten ja suomalaisten yhteiskunnan menestyksen. Tarvitsemme perusteellisen muutoksen korkeakoulupolitiikan linjaan. Korkeakoulutettujen osuutta ikäluokasta on nostettava selvästi, jotta pysymme muiden kärkimaiden tahdissa. Tarvitaan laajaa yhteiskunnallista tahtoa sekä muutosta myös talouspoliittisessa ajattelussa.

Tämän muutoksen me olemme jo aloittaneet. Kun tässä maassa oli edellisen kerran sosialidemokraattinen opetusministeri, korkeakoulutuksen aloittamisen laskun trendi käännettiin nousuksi. Tämä hallitus on puolestaan lisännyt 10 000 aloituspaikkaa ja vahvistanut tutkimuksen perusrahoitusta jo heti 2020.

Korkeakoulutuksen osalta tavoitteemme on, että vuonna 2030 50 % nuorista olisi korkeakoulutettuja. Mutta tavoitteiseen pääseminen edellyttää myös riittäviä, jopa radikaaleja toimia.

Tavoitellessamme 2030-luvulle 50 % korkeakoulutustasoa, sitä että joka toinen nuori valmistuu vähintään kandiksi, meidän on varmistettava, että 60–70 % ikäluokasta aloittaa ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opinnoissa. Nyt vastaava luku on reilusti alle 50 %. Käytännössä tämä tarkoittaa ja vaatii sisäänoton merkittävää kasvattamissa. Opetusta on samalla lisättävä ja varmistettava nuorten hyvinvointi ja innostus opintoihin.

Tavoite 50 % korkeakoulutustasosta on oikea, muttei vielä riittävä. Se pitää nähdäkin vasta välitavoitteena. Esimerkiksi Etelä-Koreassa jo kymmenen vuotta sitten 70 % nuorista ikäluokista suoritti korkeakoulututkinnon.

Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen edellyttää myös läpi työelämän jatkuvaa osaamisen kehittämistä.

Jokaisen suomalaisen tulee voida päivittää osaamistaan työelämän muuttuvia tarpeita vastaavasti. Jatkuvalla osaamisen kehittämisellä parannetaan ihmisten mahdollisuuksia siirtyä työtehtävästä toiseen ja vähennetään riskiä ajautua työmarkkinoiden ulkopuolelle. Koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat myös yksilölle paras vakuutus työmarkkinoiden riskejä vastaan.                                      

Hyvät kuulijat,

On selvää, että työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä nykyisestä, jotta voimme vastata tulevaisuuden työvoimatarpeisiin väestön ikääntyessä.

Työperäisen maahanmuuton edistämisen painopisteen on oltava työvoimapulasta kärsivissä aloissa sekä TKI-toiminnan kasvualojen kannalta tärkeissä erityisosaajissa, opiskelijoissa ja tutkijoissa.

Avainkysymyksiä ovat esimerkiksi lupaprosessien toimivuus, ulkomaisten opiskelijoiden työllistyminen ja ulkomaisten työntekijöiden perheenjäsenten työllistyminen.

Samaan aikaan on varmistettava, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunta on tehokasta ja aukotonta. Hyväksikäyttö on tunnistettava ilmiöksi, johon on puututtava nykyistä tiukemmalla otteella.

Uhrin aseman parantamiseksi on tällä hallituskaudella tehty hyvää työtä työministeri Tuula Haataisen johdolla. 1.10. voimaan tulevat ulkomaalaislain uudistukset ehkäisevät ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä ja parantavat uhrin asemaa. Meille sosialidemokraateille reilusti ja vastuullisesti toimivat työmarkkinat on kunniakysymys.

Uhrin on saatava aina riittävä suoja ja turva, ja hyväksikäyttävän työnantajan tilanne on tehtävä tukalammaksi. Viranomaisten tarjoaman avun ja tuen tulee olla helposti saatavissa. Tässä työssä myös järjestöillä ja ammattiliitoilla on tärkeä merkitys.

Korkeaa työllisyyttä ei voi saavuttaa, jos liian moni uupuu työssään tai jos osatyökykyisten ihmisten on vaikea kiinnittyä työelämään. Erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet hälyttävällä tavalla jo pitkään, ja koronakriisi on aiheuttanut osaltaan merkittävää hyvinvointivelkaa.

Meillä ei ole varaa menettää tuhansia ihmisiä työelämän ulkopuolelle joka vuosi. Siksi tulee tehostaa toimia, joilla edistetään työkykyä, ennaltaehkäistään työkyvyn menetystä ja tuetaan sopivan työn löytämisessä.

Palveluilla on tässä iso rooli, mutta hyvin paljon on myös kiinni siitä, mitä työpaikoilla konkreettisesti tehdään. Työnantajien on tunnistettava vastuunsa ja mahdollisuutensa kaikkien työntekijöiden jaksamisesta ja työkyvystä huolehtimisessa.

Hyvät ystävät,

Puhtaan teknologian ratkaisut ovat olleet jo pitkään investointien ja talouskasvun moottori. Suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän kilpailukyky on vahva silloin, kun ne ovat vähähiilisten ratkaisujen kehityksen kärjessä. Edelläkävijyys ilmastopolitiikassa takaa sen, että yrityksemme ovat iskussa, kun muu maailma tulee vasta perässä.

Parhaiten menestyvät ne yritykset, jotka tarjoavat asiakkailleen entistä ilmastoystävällisempiä tuotteita ja teknologioita. Niihin investoidaan nyt voimakkaasti, emmekä voi jäädä sivuun tästä aallosta. Uudet työpaikat syntyvät yrityksiin, jotka ovat kehityksen kärjessä ja niissä yrityksissä myös nykyiset työpaikat ovat parhaiten turvatut.

Kuluttajien nopeasti kehittyvät vaatimukset ja eri puolilla maailmaa harjoitettava ilmastopolitiikka takaavat sen, että tämä kehitys vain vahvistuu tulevaisuudessa.

Valtion tulee omalta osaltaan näyttää kehityksessä suuntaa ja toimia yritysten kumppanina esimerkiksi tutkimuksessa ja innovaatioissa. Kestävää kasvua luodaan aktiivisella yhteistyöllä.

Hyvät kuulijat,

haluan lyhyesti kommentoida myös viimepäivien surullisia uutisia koskien Afganistanin tilannetta. Talebanin valtaanpaluu on järkyttänyt meitä kaikkia.

Suomi on ollut mukana tukemassa Afganistania koko viimeisen 20 vuoden ajan. Maa oli viime vuodet suurin kehitysyhteistyökumppanimme ja olemme osallistuneet kansainväliseen kriisinhallintaan, joka on vaatinut monelta suomalaiselta myös henkilökohtaisia uhrauksia.

Tilanne Afganistanissa on vakava. Meidän on varmistettava, että kaikki Afganistanissa parhaillaan olevat Suomen kansalaiset saadaan maasta turvallisesti pois. Valtioneuvosto on tehnyt myös päätöksiä, että Suomen, EU:n ja Naton palveluksessa työskennelleitä afgaaneja perheineen voidaan tuoda Suomeen. Suomen hallitus seuraa tiiviisti Afganistanin tilannetta ja jatkamme ponnisteluja vaarassa olevien pelastamiseksi.

Kansainväliseltä yhteisöltä tarvitaan nyt saumatonta yhteistyötä naisten ja siviilien oikeuksien turvaamiseksi. Olemme tehneet paljon työtä tasa-arvon toteutumisen ja ihmisoikeuksien eteen, ja tätä työtä meidän on jatkettava.