Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen kannattaa arvopohjaista ulkopolitiikkaa

Ajankohtaista 10:02

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen kannattaa Suomen linjaksi tavoitteiltaan arvopohjaista ja keinoiltaan realistista ulkopolitiikkaa, joka on päivitetty moninapaistuvaan maailman haasteisiin. Puhuessaan tiistaina Paasikivi-Seuran tilaisuudessa Urpilainen kaipasi avointa keskustelua Suomen ulkopolitiikan arvopohjasta.

– Mitkä ovat niitä arvoja, joiden edistäminen ulkopolitiikassa vahvistaa Suomen turvallisuutta? Itse näkisin, että näitä arvoja ovat ainakin demokratia ja ihmisoikeudet, globaali oikeudenmukaisuus, kestävä kehitys ja kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen.

– Arvopohjaisen ulkopolitiikan lähtökohtana on edelleen valtiollisuus, mutta vahvistuvia trendejä ovat alueellisuus ja globaalisuus. Suomen kaltaiselle pienelle valtiolle realismia onkin mielestäni eurooppalainen globalismi. Eurooppalaista ja globaalia vaikuttamista ei voi asettaa vastakkain, Urpilainen totesi.

Hän kuvasi puheessaan kolmea globaalia kehityskulkua: arvojen kilpajuoksua, maailmanpolitiikan valtasuhteiden moninapaistumista sekä tarvetta monenkeskiseen yhteistyöhön.

Urpilaisen mukaan Suomen ei enää tarvitse tasapainoilla kahden ideologian välimaastossa, vaan Suomi sitoutuu eurooppalaisiin arvoihin, edistää EU:n globaalia asemaa muiden suurvaltojen rinnalla ja tukee EU:n johtajuutta globalisaation hallinnan vahvistamisessa.

– Ulko- ja turvallisuuspoliittisesti olemme siis liittoutuneita, vaikka olemmekin yhtä mieltä siitä, että Suomi pitää kiinni uskottavasta itsenäisestä puolustuskyvystä.

Urpilainen myönsi, että suurvaltasuhteissa on syytä pragmaattisuuteen, vaikka Suomen onkin oltava uskollinen arvopohjalleen. Esimerkiksi tästä arvopohjaisen ulkopolitiikan ja pragmaattisuuden yhdistämisestä Urpilainen nosti tasavallan presidentti Tarja Halosen.

”Suomen kehitysrahojen nostamisesta puolueiden yhteissopimus, Suomelle atlantismistrategia EU-USA-suhteiden kehittämisestä”

Urpilainen korosti, että yhdessä sovittuun EU-politiikkaan on myös sitouduttava. Hän viittasi EU:n sopimaan aikatauluun kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseksi YK:n suosituksen tasolle.

– Esitänkin, että puolueet sopisivat yhdessä sitovalla tavalla kehitysyhteistyöpanostuksen kasvattamisesta kansainvälisten sitoumustemme mukaisesti – ensin 0,51 prosenttiin tämän vaalikauden aikana ja seuraavaksi 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Tämän sopimuksen mukaiset määrärahat tulisi ottaa sellaisenaan kulloiseenkin valtion budjettiehdotukseen ja kehysbudjetteihin. Näin loppuisi ainainen epävarmuus siitä, pysymmekö antamissamme sitoumuksissa. Sosialidemokraatit ovat tällaiseen sopimukseen valmiita ja sitoutuvat sen mukaisiin määrärahoihin.

Urpilainen kaipasi hallitukselta aloitteellisuutta EU:n suurvaltasuhteiden kehittämisessä. EU-USA-suhteiden kehittämiseksi hän toivoi laaja-alaista atlantismistrategiaa, joka ei keskity vain perinteiseen turvallisuuteen ja Natoon.

– Myös Yhdysvallat-suhteessa EU:n tulisi olla Suomen ensisijainen osallistumiskanava. Suomen asennetta transatlanttisten suhteiden kehittämiseen on leimannut tietty ulkopuolisuus, vaikka atlantismi on paljon enemmän kuin NATO. Kannatan ajatusta siitä, että hallitus laatisi päivitetyn atlantismistrategian. Perinteisen turvallisuuspoliittisen atlantismin ulkopuolella oleva politiikan ja talouden alue on kokonaisuus, josta Suomellakin tulisi olla selkeä näkemys. Suomelle olisi luontevaa olla aktiivinen EU-USA-suhteiden rakenteiden uudistamisessa ja atlanttisen talousalueen rakentamisessa.